Helsinkiläistalon pommituksella on vuosipäivä – ”ukrainalaiset elävät samassa todellisuudessa”

Neuvostoliitto ehti hyökätä useaan kertaan Helsinkiin ennen kuin puolustukseen saatiin uusia tutkia ja tulenjohtolaitteita.
Lönnrotinkadun pommitus Helsingissä 23.3.1944. SA-kuva.
Lönnrotinkadun pommitus Helsingissä 23.3.1944. SA-kuva.

Helsingissä vietetään tänään tiistaina Antinkatu 14:n pommituksen vuosipäivää. 80 vuotta sitten Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät kaakosta Helsinkiin ja onnistuivat pudottamaan useita pommeja keskustaan.

Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali (evp.) Jarmo Lindberg osallistuu pommituksen muistotilaisuuteen Helsingissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tänään olen Antinkatu 14:n pommituksen 80-vuotismuistotilaisuudessa. Tilaisuudessa käydään läpi pommituksen tapahtumat, tuhot, seuraukset ja korjaukset talon osalta, Lindberg kertoo Twitterissä.

Antinkatu 14:n D-portaan päätyyn putosi tiettävästi yksi miinapommi ja useita pienempiä palopommeja. Porrashuoneen viereinen koko rakennuksen D-siipi tuhoutui. Sunnuntain vastaisessa pommituksessa haavoittui 21 henkilöä.

Jarmo Lindbergin mukaan vuosipäivän keskellä on syytä pysähtyä miettimään, mitä Suomi ja suomalaiset ovat joutuneet kestämään.

– Neuvostoliitto oli pommittanut Suomen kaupunkeja jo talvisodasta lähtien. Jatkosodan alettua kesällä 1941 Neuvostoliitto suuntasi pommituksia Etelä-Suomeen.

Poimintoja videosisällöistämme

– Suomen hävittäjäkoneet olivat vanhentuneita ja ilmatorjunta sotasaaliskalustoa, Lindberg toteaa.

Entisen komentajan mukaan Helsingin ilmavalvonta perustui näköhavaintoihin, minkä vuoksi varoitusajat puolustajille ja kansalaisille olivat vain muutamia minuutteja. Suomen hävittäjillä oli haasteita ehtiä torjumaan hyökkäyksiä myöhäisten hälytysten vuoksi.

– Patterit ampuivat sulkutulta hyökkäävien koneiden eteen. Neuvostokoneet pudottivat usein pomminsa ennen maalia ja kaartoivat pois. Neuvostoliitto ehti hyökätä useaan kertaan Helsinkiin ennen kuin puolustukseen saatiin uusia tutkia ja tulenjohtolaitteita kesällä 1943, Lindberg kertoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjä on tuhonnut järjestelmällisesti Ukrainan asutuskeskuksia ja energiahuoltoa aiheuttaen merkittävää tuhoa sekä kärsimystä ukrainalaisille. Lindbergin mukaan ukrainalaiset elävät tällä hetkellä todellisuudessa, jossa Venäjän ohjukset voivat iskeytyä heidän taloonsa milloin tahansa.

– Suomen ja Euroopan on jatkettava Ukrainan tukemista pakotteilla ja aseavulla, jotta autoritaaristen maiden johtajat näkevät, että aseellinen hyökkäys toiseen maahan ei ole hyväksyttävää, vaan hyökkääjä itse maksaa sodasta kovan hinnan.

Ukrainalainen laskuvarjoupseeri kertoo Kurskin alueella olleen paljon pohjoiskorealaisia sotilaita.
Ukrainalaistiedustelu vielä arvioi aiheutettujen tuhojen laajuutta.
Suurta haupitsia voidaan käyttää voimakasta tulenkäyttöä edellyttäviä kohteita vastaan.
Mainos