Helsinki tavoittelee lääkärille pääsyä 14 vuorokaudessa ja aikoo kokeilla uutta yrittäjäomalääkärimallia.
Helsingin terveysasemille esitetään ensi vuodeksi 25 uuden lääkärin ja 13 hoitajan lisäystä. Samalla kaupunki aikoo edistää omalääkärimallin käyttöönottoa ja käynnistää uuden ammatinharjoittajamallin kokeilun.
Pormestari Daniel Sazonov (kok.) julkisti talousarvioehdotukseen vuodelle 2027. Helsingin tavoitteena on, että kiireettömään hoitoon pääsisi 14 vuorokaudessa.
Uudet henkilöstölisäykset tulevat vuosina 2025–2026 toteutettujen tai päätettyjen 52 lääkärivakanssin ja 71 hoitajavakanssin lisäksi.
Ammatinharjoittajamallia on tarkoitus kokeilla kymmenen yrittäjäomalääkärin ja kymmenen omahoitajan voimin.
Myös erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta halutaan parantaa ja hoitojonoja lyhentää. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle varataan lisäksi erillistä rahoitusta digitalisaation ja tekoälyn kokeiluihin sekä iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen lisäämiseen.
Kouluihin lisää kirjoja
Terveydenhuollon ohella budjettiehdotus painottaa erityisesti lasten ja nuorten koulutusta.
Helsinki aikoo vahvistaa koulukirjastoverkkoa niin, että jokaisessa kaupungin koulussa olisi vähintään käsikirjasto.
Perusopetuksen alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään 20 oppilaasta 18 oppilaaseen. Äidinkielen opetusta lisätään kahdella viikkotunnilla ja tarveperusteista rahoitusta kasvatetaan. Näihin uudistuksiin varataan rahoitus koko lukuvuoden ajaksi.
Painettuihin oppimateriaaleihin kohdennetaan lisäksi miljoona euroa ja kasvatuksen ja koulutuksen perusrahoitukseen yhdeksän miljoonaa euroa erikseen sovittavin kohdennuksin.
– Ensi vuoden budjetissa panostamme erityisesti lapsiin ja nuoriin. Haluan esitykselläni varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa hyvät perustaidot koulupolultaan. Keskitymme erityisesti lukutaidon vahvistamiseen, Sazonov sanoo kaupungin tiedotteessa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan menot kasvavat 4,4 prosenttia noin 1,78 miljardiin euroon.
Kaupunki aikoo myös tukea uudenlaisella avustuksella tuhatta naapurustotapahtumaa vuosina 2027–2028. Avustuksessa hyödynnetään kaupungin osallisuusrahastoa. Sazonovin mukaan tavoitteena on kannustaa helsinkiläisiä järjestämään uusia tapahtumia ja tempauksia jo olemassa olevien kaupunginosatapahtumien rinnalle.
Verotus pysyy ennallaan
Helsingin kunnallisveroon tai kiinteistöveroihin ei esitetä korotuksia ensi vuodelle.
Kunnallisveroprosentti säilyisi 5,3 prosentissa. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero olisi edelleen 0,41 prosenttia ja muiden asuinrakennusten 0,93 prosenttia.
Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti olisi 1,30 ja rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti säilyisi 4,30 prosentissa ja voimalaitosten 3,10 prosentissa.
– Olemme kaupunkistrategiassa sitoutuneet pidättäytymään kunnallisveron ja kiinteistöveron korotuksesta. Pidän tärkeänä, että huolehdimme myös kaupunkilaisten ostovoimasta, Sazonov sanoo tiedotteessa.
Joukkoliikenteeseen Helsinki varaa ensi vuonna 470 miljoonaa euroa. Menot kasvavat vertailukelpoisesti 63 miljoonalla eurolla eli 14,7 prosenttia.
Lisärahoituksen tarkoituksena on mahdollistaa HSL:n lippuhintojen suunniteltua pienempi korotus. Talousarvioehdotus perustuu 1,8 prosentin hinnankorotukseen, joka jäisi ennustettua inflaatiota pienemmäksi. Lippujen reaalihinnat eivät siten nousisi.
Investointeihin yli miljardi euroa
Helsingin kunnallisten palveluiden ulkoiset toimintamenot nousevat talousarvioehdotuksessa 3,62 miljardiin euroon. Toimintatuotoiksi arvioidaan 1,4 miljardia euroa, verotuloiksi noin kaksi miljardia euroa ja valtionosuuksiksi 510 miljoonaa euroa.
Kaupungin vuosikatteeksi arvioidaan 441 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi poistojen jälkeen 25 miljoonaa euroa.
Kaupunkiympäristön toimialan tulot kasvavat 2,3 prosenttia noin 1,44 miljardiin euroon ja menot 6,1 prosenttia noin 1,26 miljardiin euroon.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintakatteen alijäämä kasvaa tiedotteen mukaan viisi prosenttia 312 miljoonaan euroon. Keskushallinnon menot kasvavat 0,6 prosenttia 529 miljoonaan euroon, vaikka kaupunginkanslian omat menot vähenevät 0,6 prosenttia 169 miljoonaan euroon.
Työllisyyspalvelujen järjestämiseen ja työttömyysetuuksien kuntaosuuksiin varataan yhteensä 252,6 miljoonaa euroa. Määrärahat kasvavat 5,4 prosenttia.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintamenot kasvavat 4,8 prosenttia noin 3,45 miljardiin euroon. Valtionrahoitukseksi arvioidaan 3,185 miljardia euroa ja toimintatuotoiksi 289 miljoonaa euroa. Kaupunki noudattaa toimialalla periaatetta, jonka mukaan palvelut rahoitetaan valtionrahoituksella ja toimialan omilla tuloilla.
Talousarvioehdotus perustuu kaupungin talouden kestävyysperiaatteeseen. Menojen kasvua rajoittaa yhden prosenttiyksikön tuottavuusvaade, joka ei koske kasvatuksen ja koulutuksen eikä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen ydinpalveluita.
Helsingin ensi vuoden investoinnit ovat yhteensä 1,24 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan kaupungin suorat investoinnit ja Kaupunkiliikenne Oy:n Helsinkiin tekemät investoinnit.
Investointien tulorahoitusaste jää 36 prosenttiin. Toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta on 786 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Merkittäviä rakennushankkeita ovat muun muassa Jätkäsaaren 113 miljoonaa euroa maksava liikuntakeskus, Kruunuvuorenrannan palvelukortteli, Pitäjänmäen peruskoulun, kirjaston ja nuorisotalon kokonaisuus sekä Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskus.
Joukkoliikenteen suuria hankkeita ovat Junatien metrosillan uusiminen, Rautatientorin metroaseman perusparannus, Koskelan raitiovaunuvarikon rakentaminen ja Länsiratikat.
Sazonov esitteli talousarvioehdotuksensa poliittisille ryhmille maanantaina 19. lokakuuta. Talousarvioneuvotteluiden tuloksesta tiedotetaan myöhemmin.