Helsingin seudun väestönkasvu on palannut koronavuosien 2020 ja 2021 jälkeen voimakkaalle kasvu-uralle.
Helsingin seudun kauppakamarin tekemä väestötarkastelu osoittaa, että kesästä 2022 tähän kesään Helsingin seutu sai ennätyksellisen, lähes 19 000 hengen, muuttovoiton maahanmuutossa. Tulomuutto vilkastui vuoden aikajaksolla erityisesti Venäjältä, Ukrainasta sekä Aasian maista.
Helsingin seudun kuntien väliset erot väestönmuutoksessa olivat vuoden aikana erittäin suuret. Ääripäissä Espoon asukasluku suhteessa väkilukuun kasvoi lähes kolme prosenttia, kun taas Vihdin väestö pieneni 0,7 prosenttia.
Seudun väestönmuutos koostuu luonnollisesta väestönmuutoksesta (syntyneiden ja kuolleiden ero),
maassamuuton nettotuloksesta (tulo- ja lähtömuuton ero) sekä maahanmuuton netosta.
Nettomaahanmuutto kasvatti asukaslukua seudun jokaisessa kunnassa. Suhteellisesti eniten maahanmuutto vaikutti pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa, joissa kaikissa vaikutus oli yli prosentin.
Nettomaassamuuton vaikutus vaihteli paljon kuntien välillä. Espoossa, Keravalla ja Tuusulassa kasvuvaikutus oli yli prosentin, kun taas Kauniaisissa ja Vihdissä kotimainen muuttotappio ylsi lähes prosentin tasolle. Luonnollinen väestönkasvu oli suhteellisesti voimakkainta Espoossa ja Vantaalla, mutta Hyvinkäällä ja Mäntsälässä vaikutus oli tuntuvasti negatiivinen.
Helsingin seudulla työikäinen väestö kasvaa edelleen, toisin kuin muualla Suomessa, jossa ryhmä supistui koko viime vuosikymmenen ajan.
Työikäisissä nopeimmin on noussut 35–49-vuotiaiden ryhmä, jakson aikana lähes 1,5 prosenttia vuodessa. Työikäisten määrän kasvussa Helsingin seudulla merkittävä tekijä on vuosien ajan ollut maahanmuutto, joka on painottunut työikäisiin.
Virosta muuttaneita oli 2010-luvun alkupuolella useana vuonna lähes puolet nettomuutosta, mutta viime vuosina määrät ovat olleet pienehköjä. Sen sijaan muista EU-maista muuttaneiden nettomäärä on noussut viime vuosina. Myös muualta Euroopasta muuttaneiden määrä on kasvanut.
Venäjältä muuttaneiden määrä moninkertaistui aikaisemmasta viime vuonna, liittyen Ukrainan sodan vaikutuksiin. Myös Ukrainasta muuttaneiden määrä on kasvanut, mutta suurin vaikutus on nähtävissä kuluvan vuoden ja mahdollisesti tulevien vuosien luvuissa, kun Suomeen tulleita ukrainalaisia kirjautuu kuntien asukkaiksi.
Suurin nettomuuton virta on useiden vuosien ajan tullut Aasian maista, ja viime vuonna Aasian osuus oli jo lähes puolet nettomaahanmuutosta. Aasian suurimmat muuttovirrat tulivat viime vuonna Intiasta ja Filippiineiltä.
