Heinäkuu oli osassa maata hyvinkin runsassateinen, sateita tuli jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen heinäkuuhun verrattuna, Foreca kertoo.
Maan keskiosassa, etenkin idässä, on laajoja alueita, joilla sadetta kertyi 100–180 millimetriä, kun heinäkuun tavanomainen sademäärä on Suomessa noin 60–85 millimetriä. Sateita ja sadekuuroja on esiintynyt pitkin kuukautta, mutta erityisen runsassateinen sadealue 28.–29. heinäkuuta kasvatti heinäkuun sadekertymää joillakin säähavaintoasemilla jopa 50-100 millimetrillä.
– Sateita tuli heinäkuun aikana ainakin osassa Suomea lähes päivittäin; 10.–12. heinäkuuta olivat ainoat päivät, jolloin sateita ei tullut koko maassa käytännössä lainkaan, Forecan meteorologi Joanna Rinne kertoo blogissa.
Päivälämpötilat olivat yleisesti ottaen Suomessa heinäkuussa melko tavanomaisia. Poikkeamat tavanomaisesta kääntyivät yleisemmin viileämpään kuin lämpimämpään päin.
– Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä kymmenen kappaletta. Hellepäivän määritelmän täyttymiseen riittää, että hellettä eli vähintään 25,1 asteen lämpötila on havaittu Suomessa yhdellä säähavaintoasemalla, Rinne kertoo.
Rinteen mukaan Suomi oli kuitenkin maailman näkökulmasta poikkeus, sillä koko maapallolla heinäkuu uhkaa osoittautua mittaushistorian kuumimmaksi.
– Kuumuus on aiheuttanut pahoja maastopaloja eteläisen Euroopan lisäksi myös esimerkiksi Kanadassa. Heinäkuun kolme ensimmäistä viikkoa olivat Copernikuksen mukaan maapallon mittaushistorian kuumin kolmen viikon jakso, ja on odotettavissa, että heinäkuu 2023 tulee osoittautumaan maapallon mittaushistorian toistaiseksi kuumimmaksi kuukaudeksi.
Heinäkuu oli osassa Suomea hyvinkin sateinen, helteet jäivät vähiin #forecasuomihttps://t.co/iLkKs2IXOo
— Foreca Suomi (@forecasuomi) August 1, 2023