Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman korostaa, että kaikkien hallituskauden aikana toteutettujen ja päätettyjen veronkevennysten tuloksena verotus kevenee kaikilla tulotasoilla.
– Palkansaaja, joka ansaitsee 5000 euroa kuussa, kuuluu Akavaan ja jolla on kaksi lasta, jää jopa 635 euroa plussalle, Vestman sanoo tiedotteessa.
Vestman muistuttaa, että laskelmissa verovaikutuksista on huomioitava kaikki hallituskauden aikana toteutetut ja päätetyt työn verotuksen kevennykset, joiden kokonaismäärä nousee puoliväliriihen myötä yli 1,5 miljardiin euroon.
Akavan 7. toukokuuta julkaisemissa laskelmissa on otettu veronkevennyspohjaksi vain puoliväliriihen päätösten vaikutus 5 000 euron kuukausitulon kohdalla, eli 250 euroa. Koko hallituskauden päätökset huomioiden verotus kevenee tässä tuloluokassa kuitenkin 435 euroa vuodessa. Vaikka työntekijällä olisi ollut mahdollisuus täyteen kaavamaiseen työhuonevähennykseen, kuten Akavan laskelmissa on oletettu, palkansaajalle jäisi vuodessa silti 145 euroa enemmän käteen.
– Veronkevennykset eivät siis kenenkään, eivät kerta kaikkiaan kenenkään, kohdalla mitätöidy edes siinä tilanteessa, jossa täysi työhuonevähennysoikeus poistuu. Akava myös unohtaa jostain syystä kertoa, että jokainen huollettava lapsi lisää käteen jäävää tuloa 100 eurolla. Näin ollen Akavan esimerkkitapauksessa kahden huollettavan vanhemmalle hyöty on nettona 345 euroa. Yksinhuoltaja saa lapsikorotuksen kaksinkertaisena. Työtulovähennyksen lapsikorotus tuo helpotusta työssäkäyvien vanhempien lompakkoon ja arkeen. Korostan, että kaikilla tulotasoilla palkasta jää veronkevennysten myötä enemmän käteen. Vaikea ymmärtää miksi palkansaajajärjestö yrittää väittää muuta, Vestman sanoo.
Hän huomauttaa, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistossa ei ole kyse ”hyökkäyksestä” ay-liikettä kohtaan. Vestman muistuttaa, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu yhtä lailla myös työnantajajärjestöiltä.
– Emme tietenkään vastusta etätyötä tai pyöräilyäkään, vaikka niiden verotukia karsitaan. Työmarkkinajärjestöön kuulumisen peruste ei voi olla, eikä ole verovähennysoikeus. Palkansaajaliike on aivan oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Sillä on tärkeä tehtävänsä jatkossakin, ja jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta liittoon. Uskon, että palkansaajat pitävät jatkossakin järjestäytymistä tärkeänä”, Vestman sanoo.
– Hallitus tekee mittavat veronkevennykset joista 1,1 miljardia kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Veronmaksajille jää enemmän käteen, ja he voivat käyttää sen haluamallaan tavalla. Palkansaajalle pääasia on, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjaamien veronalennusten vuoksi jokaiselle suomalaiselle, kuului liittoon tai ei, jää enemmän käteen omasta palkasta, oman työn hedelmistä kuin edellisen hallituksen lopettaessa, Vestman päättää.
LUE MYÖS:
Ay-jäsenmaksuihin satoja euroja vuodessa – mitä maksuille saa vastineeksi?
