”Heidän osaamisensa voisi poikkeusoloissa olla merkittävä voimavara”

Kokoomusedustaja vaatii siviilipalveluksen sovittamista nykyistä selkeämmin maanpuolustuksen tarpeisiin.
Siviilipalveluskeskuksen auto Vanhassa Porvoossa 5. elokuuta 2020., LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO
Siviilipalveluskeskuksen auto Vanhassa Porvoossa 5. elokuuta 2020., LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

K0koomuksen kansanedustaja Janne Jukkola katsoo, että nykyinen lainsäädäntö ja toimintakäytännöt eivät määrittele siviilipalveluksen suorittaneiden tehtäviä ja vastuita poikkeusoloissa yhtä selkeästi ja kattavasti kuin asevelvollisten osalta.

– Tämä puute voi estää heidän osaamisensa ja resurssiensa täysimääräisen hyödyntämisen kriisitilanteissa, jolloin yhteiskuntamme toimintakyky voi heikentyä, huomauttaa Jukkola 20. joulukuuta jättämässään  kirjallisessa kysymyksessä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kirjallinen kysymys on eduskunnan käytössä oleva tapa pyytää lisätietoa hallituksen tai ministerin toimista. Kysymyksen aihealueesta vastaavan ministerin on vastattava siihen 21 päivän kuluessa.

Jukkola toteaa, että Suomen kokonaisturvallisuusmalli perustuu viranomaisten sekä julkisen ja yksityisen sektorin tiiviiseen yhteistyöhön. Venäjän hybridivaikuttaminen uhkaa Eurooppaa, ja tässä turvallisuustilanteessa on entistä tärkeämpää arvioida ja vahvistaa järjestelmämme kestävyyttä monenlaisissa kriisitilanteissa.

– Siviilipalveluksen suorittaneet ovat tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuuden järjestelmää. Heidän osaamisensa voisi poikkeusoloissa olla merkittävä voimavara erityisesti huoltovarmuuden, terveydenhuollon ja muiden kriittisten toimintojen tukemisessa. Kriisitilanteet asettavat kuitenkin viranomaisten resurssit usein äärimmäiselle koetukselle, joten on ratkaisevan tärkeää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat saadaan tehokkaasti hyödynnettyä, Jukkola arvioi.

Kansanedustaja toteaa, että perustuslain mukaan oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla. Siviilipalveluslain mukaan asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, määrätään suorittamaan siviilipalvelusta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Siviilipalveluksen kesto on 347 päivää, ja siihen sisältyy peruskoulutusjakso, yhteiskunnalle hyödyllinen siviililuonteinen työpalvelus, täydennyspalvelus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus. Siviilipalvelusvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jolloin velvollinen täyttää 30 vuotta. Tämän jälkeen henkilö kuuluu siviilivarantoon 50-vuotiaaksi asti ja lisävarantoon 60-vuotiaaksi asti.

Jukkola haluaa tietää, Miten hallitus aikoo varmistaa, että siviilipalveluksen suorittaneiden osaaminen ja koulutus hyödynnetään tehokkaasti poikkeusoloissa ? ja Onko hallituksella suunnitelmia kehittää siviilipalveluksen suorittaneiden koulutusta tai lainsäädäntöä tämän tavoitteen saavuttamiseksi?

Kysymys on annettu tiedoksi asiasta vastaavaan ministeriöön.

Kansanedustajan mukaan rekisterillä voitaisiin vahvistaa opetuksen laatua.
Nykyisistä varapuheenjohtajista ehdolle ovat ilmoittautuneet Antti Häkkänen ja Karoliina Partanen.
Ministeriön mukaan 60 työpaikkaa täytetään suomalaisella henkilöstöllä.
Mainos