Hedelmistä ja vihanneksista on löytynyt useita torjunta-aineiden jäämiä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tehtyjen mittausten mukaan tuotteissa saattoi olla useiden eri torjunta-aineiden jäämiä jopa samanaikaisesti.
Ruotsissa tehtyjen tutkimusten perusteella torjunta-aineiden niin sanottuja cocktail-jäämiä löytyy erityisen paljon viinirypäleistä, päärynöistä, sitrushedelmistä, rusinoista, mansikoista ja omenoista. Esimerkiksi eurooppalaisissa pistokokeissa 78 prosentissa viinirypäleistä oli useita torjunta-ainejäämiä samaan aikaan. Päärynöissä vastaava osuus oli 65 prosenttia.
Löydökset eivät rajoitu pelkkiin tuontihedelmiin. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa useista tomaateista löytyi useiden eri torjunta-aineiden jäämiä. Pahimmillaan tomaateista löytyi jopa viiden eri torjunta-aineen jäämiä samanaikaisesti.
Suomessa Ruokaviraston valvonta antaa samansuuntaisen kuvan erityisesti tuontituotteista. Vuonna 2024 torjunta-ainejäämien valvonnassa tutkittiin 1 828 näytettä, joista 59 eli kolme prosenttia todettiin määräystenvastaisiksi.
Kotimaisista tuotteista tutkittiin 117 näytettä, ja raja-arvo ylittyi yhdessä salaattinäytteessä. Maahantuoduista tuotteista hylättiin 58 erää, ja määräystenvastaisuuksia havaittiin Ruokaviraston mukaan tuoreissa hedelmissä ja kasviksissa, riisissä, teessä ja mausteissa.
Tulokset herättävät kysymyksen siitä, onko hedelmiä ja vihanneksia turvallista syödä?
On, vakuuttaa Ruokaviraston elintarvikevalvonnan ohjauksen asiantuntija Arja Heinonen.
– Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kasvisten runsas ja monipuolinen syöminen on ravitsemussuositusten mukaista, ja niiden antamat terveyshyödyt ylittävät mahdolliset torjunta-ainejäämien aiheuttamat haitat, Heinonen toteaa Verkkouutisille.
Lisäksi selvästi suurin osa tutkituista tuotteista on torjunta-ainejäämien suhteen määräystenmukaisia.
Näin enimmäisrajat määräytyvät
Torjunta-aineiden oletusarvoinen enimmäismäärä elintarvikkeissa on 0,01 milligrammaa kiloa kohden, ellei niille ole asetettu erikseen suurempaa enimmäismäärää. Joidenkin torjunta-aineiden kohdalla raja voi olla tätäkin tiukempi.
Rajat ovat siis erittäin alhaiset. Heinosen mukaan torjunta-ainejäämien enimmäismäärät asetetaan niin, että elintarvikkeet ovat kuluttajille turvallisia, ja kotimaisista kasviksista enimmäismääräylityksiä löytyy vain hyvin harvoin.
Vuosittain noin 2–4 prosentissa näytteistä todetaan olleen torjunta-ainejäämiä yli sallittujen enimmäismäärien. Useimmiten ne eivät kuitenkaan ole terveydelle haitallisia, sillä torjunta-ainejäämille määriteltävät enimmäismäärät asetetaan yleensä paljon tiukemmiksi kuin toksikologiset tutkimukset edellyttävät.
Torjunta-ainejäämien enimmäismäärät asetetaan niin, että tuote on turvallinen myös kuorineen syötynä. Tämä koskee jopa sellaisia hedelmiä, joiden kuoria ei tyypillisesti syödä.
– Torjunta-ainejäämien enimmäismäärät asetetaan EU-tasolla huomioiden kuluttajien terveyden suojelu sekä hyvät maatalouskäytännöt. Torjunta-ainejäämien valvontaa tehdään elintarvikkeista säännöllisesti, ja enimmäismäärien ylityksiä löytyy suhteellisen vähän, Heinonen toteaa.
Kasvikset kannattaa pestä ennen käyttöä
Enimmäismäärät asetetaan pesemättömille ja kuorimattomille kasviksille, mukaan lukien sellaiset hedelmät, joiden kuoria ei tyypillisesti syödä. Näitä ovat esimerkiksi banaanit tai kiivit.
Usein hedelmät ja vihannekset suositellaan pesemään huolellisesti ennen niiden syömistä tai käyttämistä ruoanlaitossa. Tämä ohje ei kuitenkaan johdu ensisijaisesti torjunta-aineiden jäämistä.
– Torjunta-ainejäämien vuoksi kasviksia tai hedelmiä ei siten tarvitse pestä tai kuoria, mutta Ruokavirasto suosittelee kuitenkin pesemään kasvikset pölyn ja lian poistamiseksi, Heinonen kertoo.
Jos kuluttaja haluaa minimoida torjunta-ainejäämien saantia, hedelmät voi kuoria. Hedelmien pesu poistaa karkeasti arvioiden noin 30–40 prosenttia kuoren jäämistä. Tässä on Ruokaviraston mukaan kuitenkin suuria yhdistekohtaisia eroja.
LUE MYÖS:
Näistä hedelmistä löytyi useita torjunta-aineita samaan aikaan
Näistä tomaateista löytyi jopa viisi torjunta-ainetta
