Iranin johto on ohjannut maan talousvaikeuksista huolimatta valtavia summia ohjushankkeisiin sekä terroristijärjestöjen ja muiden miliisiryhmien rahoittamiseen.
Paikalliset aseryhmät eli proxyt olivat osa Teheranin strategiaa alueellisen vaikutusvallan vahvistamisesta, ja niiden uskottiin samalla luovan pelotteen Israelia vastaan. Iranin liittolaiset ovat kuitenkin kärsineet viime vuosina mittavia tappioita Libanonissa ja Gazassa. Iranilaismiliisit lisäksi karkotettiin Syyriasta diktaattori Bashar al-Assadin hallinnon romahduksen myötä.
Teheranin tukemat miliisiryhmät ovat toistaiseksi pysytelleet poissa Israelia vastaan käytävästä sodasta, mikä kuvastaa asiantuntijoiden mukaan maan vaikutusvallan romahdusta.
Libanonin Hizbollahia pidettiin ennen ”vastarinta-akselin” vahvimpana toimijana, mutta se ei ole uskaltanut ampua yhtäkään ohjusta Israeliin viime viikolla puhjenneen konfliktin aikana. Jemenin huthikapinalliset laukaisivat sunnuntaina muutaman ohjuksen Israeliin, mutta ovat olleet sen jälkeen täysin hiljaa.
Miliisiryhmillä ei ole suurta intoa ärsyttää Israelia, jonka sotilaalliset ja tiedustelukyvykkyydet ovat osoittautuneet täysin ylivoimaisiksi viimeaikaisissa konflikteissa.
Wall Street Journalin haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että aseryhmillä olisi laajemmassa sodassa paljon menetettävää. Irakin miliisit ovat kerryttäneet suuria tulovirtoja öljysektorilta. Arabidiplomaattien mukaan Hizhollahissa ollaan edelleen katkeria Teheranin vähäisestä tuesta viime vuoden syksynä, jolloin ryhmä kärsi suuria tappioita taistelussa Israelia vastaan. Hamasin tilanne on samankaltainen.
– Näiden verkostojen huomio on selviytymisessä. Ne ymmärtävät sotilaallisten operaatioiden aiheuttamat tuhot, Chatham House -ajatuspajan tutkija Renad Mansour sanoo.
Iranin johto on uhannut Yhdysvaltoja vastatoimilla, jos presidentti Donald Trumpin hallinto päättää liittyä lähipäivinä mukaan konfliktiin. Hormuzinsalmen miinoittamisen ohella tämä voisi tarkoittaa asejärjestöjen hyökkäyksiä Yhdysvaltain tukikohtia vastaan.
On epäselvää, kuinka halukkaita tai kykeneviä miliisit olisivat tällaisiin iskuihin.
– Monet heistä kyseenalaistavat sen, onko nyt aika tehdä vastarintaa, vai pitäisikö vain pysyä piilossa ja erossa tästä konfliktista, Mansour toteaa.
Irakissa shiiamiliisien johtajat ovat turvautuneet kertakäyttöpuhelimiin, vaihtavat puhelinnumeronsa usein ja välttävät internetin käyttöä. Jemenin huthikapinallisten arvioidaan järkyttyneen siitä, kuinka perusteellisesti Israelin tiedustelupalvelu Mossad oli tunkeutunut Iraniin.
– He ovat kaikki kauhuissaan Israelin vuoksi, tutkija toteaa.
