Ukrainalla oli yliote keväällä 2022 ja Venäjän joukot olivat vähällä romahtaa Kiovan suunnalla, venäläinen sotilasasiantuntija Ruslan Puhov myöntää.
Moskovan CAST-ajatuspajan perustaja (Centre for Analysis of Strategies and Technologies) ja johtaja Puhov kirjoittaa Ukrainan sodan kulusta ja tulevaisuuden näkymistä tästä löytyvässä Russia in Global Affairsin artikkelissaan.
Kyseessä on vaikutusvaltainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan julkaisu, joka heijastelee ja taustoittaa Kremlin näkemyksiä. Venäjän mediassa paljon esillä olevan Puhovin avauksia on siis luettava Venäjän sotapropagandan kontekstissa. Tästä huolimatta kirjoitus sisältää arvioita, joita tältä tasolta Moskovasta ei aiemmin ole kuultu.
Erityisen mielenkiintoisia ovat asiantuntijan lausunnot sodan alkuvaiheesta. Se oli hänen mukaansa vähällä päättyä totaaliseen katastrofiin Venäjän joukoille. Puhov kutsuu helmikuun 2022 suurhyökkäystä Ukrainaan ”epäonnistuneeksi Operaatio Danubeksi”.
Tällä viitataan Neuvostoliiton johtamaan hyökkäykseen Tshekkoslovakiaan elokuussa 1968. Varsovan liiton joukkojen miehitys katkaisi Prahan kevääksi kutsutun vapautusliikkeen.
Ruslan Puhov toteaa, että Kremlin voidaan jälkikäteen arvioituna katsoa suunnitelleen alun perin juurikin ennemmin ”erikoisoperaation” kuin ”sotilasoperaation”. Tavoitteena oli hänen mukaansa kaataa Kiovan hallinto ilman laajamittaista sodankäyntiä ja kohtaamatta järjestäytynyttä vastarintaa.
– Tulevaisuuden historioitsijoiden selitettäväksi jää, miksi Moskova ajatteli tämän olevan mahdollista, vaikka Ukrainan armeija oli käynyt jatkuvaa ”pientä” sotaa Donbassissa [nimitys Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueille] vuodesta 2014, Puhov kirjoittaa.
Alkuperäinen suunnitelma oli venäläisasiantuntijan mukaan käytännössä kopio vuoden 1968 operaatiosta. Kiovan lentokenttä piti vallata ja lennättää paikalle laskuvarjojoukkoja, jotka sulkisivat pääsyn pääkaupunkiin. Nopeasti etenevät panssarijoukot ja mekanisoidut yksiköt saartaisivat tärkeimmät kaupungit, jotka ”rauhoitettaisiin” nopeasti kevyellä jalkaväellä, erikoisjoukoilla ja tiedustelupalveluiden yksiköillä.
Suunnitelma perustui virhearvioihin niin Venäjän omista kyvyistä kuin Ukrainankin valmiuksista. Moskovalla oli tiettävästi myös kehnojen tiedustelutietojen takia täysin väärä kuva siitä, miten Ukrainan kansa miehittäjiin reagoisi.
Ruslan Puhovin mukaan Venäjällä oli hyökkäyksessä käytössään paljon vähemmän joukkoja kuin Neuvostoliitolla Tshekkoslovakiassa. Vallattava alue oli suurempi ja Ukrainalla oli hänen mukaansa jopa ylivoima niin sotilaissa kuin kalustossakin.
Asiantuntija listaa Venäjän joukkojen epäonnistumisia. Hän nostaa esiin muun muassa Kiovan Hostomelin lentokentän katastrofin. Puhov myöntää suunnitellun sillanpääaseman valtaamisen laskuvarjojoukoilla päättyneen verilöylyyn. Hostomelin taistelua on kuvattu länsimaisissa ja ukrainalaisissa arvioissa sodan alun käännekohdaksi.
Puhov toteaa Venäjän epäonnistuneen myös Ukrainan ilmapuolustusten tuhoamisessa.
Eteneminen onnistui asiantuntijan mukaan sodan alussa vain Etelä-Ukrainassa.
– Kiova oli heti alusta alkaen kaikkein suurin haaste. Kahdesta sotilaspiiristä tulleet venäläisjoukot päätyivät siellä metsäiselle ja soiselle alueelle ilman mitään selkeää mahdollisuutta toimia tehokkaasti ja Kiovan käytännössä hallitsemien Sumyn ja Tshernihivin kautta menevät viestiyhteydet jatkuvasti uhattuina.
Kiovan valtaamiseen tai edes sen saartamiseen ja piirittämiseen ei ollut tarpeeksi joukkoja.
– Kokonaisuudessaan vain Ukrainan sodanjohdon ja asevoimien hitaus ja aloitekyvyn puute estivät tilanteen muuttumisen vakavaksi kriisiksi venäläisille, Ruslan Puhov kirjoittaa.
Hän maalaa kuvan lähellä olleesta romahduksesta.
– Jos heillä [venäläisillä] olisi ollut vastassaan energisempi vastustaja, olisivat Kiovan lähellä olleet venäläisjoukot kohdanneet vuoden 1920 Varsovan taistelun toisinnon, Puhov sanoo.
Puolalaiset joukot löivät tuolloin Varsovan lähelle edenneet neuvostomiehittäjät totaalisesti ja ajoivat hyökkäysjoukot pois maasta.
Vakavan tilanteen tunnustaminen oli Ruslan Puhovin mukaan syy siihen, että Kreml päätti keskeyttää hyökkäysoperaation Kiovan suunnalla ja vetää joukkonsa pois alueelta.
Liikettä on aiemmin yritetty perustella Kremlistä muun muassa väittämällä, että kyse oli valmistautumisesta rauhansopimukseen. Tästä ei ole esitetty mitään todisteita. Itsenäiset venäläismediat huomasivat viime kesänä, että diktaattori Vladimir Putinin silloinen lausunto asiasta vedettiin pois Kremlin viralliselta Telegram-kanavalta ja sensuroitiin myös muusta virallisesta materiaalista. Afrikkalaisten johtajien kokouksessa esitetystä lausunnosta on kuitenkin videoita.
Ruslan Puhov myöntää suoraan, että Venäjän yritys saavuttaa ratkaiseva voitto sodassa loppui käytännössä jo tähän.
LUE MYÖS:
Vladimir Putin johti itse Ukrainan sodan suunnittelua – Raportti paljastaa, mihin kaikki kaatui