Taistelua Kiovan lähellä sijaitsevan Hostomelin lentoaseman hallinnasta on pidetty mahdollisesti ratkaisevana käännekohtana sodan ensimmäisten päivien aikana. Aamulla 24. helmikuuta 2022 alkanut operaatio kesti lopulta vain alle 36 tuntia.
Kremlin tavoitteena oli ottaa haltuun noin 19 kilometriä Ukrainan pääkaupungista sijaitseva lentokenttä ja siirtää sinne rahtikoneilla useita VDV-maahanlaskujoukkojen pataljoonia. Ne olisivat edenneet Kiovaan ja yrittäneet kaataa maan hallituksen.
Ukrainan kansalliskaartin varusmiehet onnistuivat tykistön tukemana viivyttää venäläisiä eliittijoukkoja tarpeeksi pitkään, jotta Hostomelin käyttö lisäjoukkojen siirtämiseksi pystyttiin estämään.
Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoi saavansa Kiovan hallintaan vain 3–4 päivässä. Ukrainan hallitus korvattaisiin Venäjä-mielisellä nukkehallinnolla ennen kuin maa pystyisi järjestämään tehokasta vastarintaa tai saamaan kansainvälistä tukea.
Tutkijat John Spencer, Michael Kofman ja Liam Collins huomauttavat War on the Rocks -sivustolla, että Venäjällä ja Neuvostoliitolla oli pitkä historia vastaavista operaatioista. Vertailukohtana voi pitää Tshekkoslovakian miehitystä elokuussa 1968 tai Storm 333 -operaatiota, jolla kaadettiin Afganistanin hallinto joulukuun lopulla 1979.
– Venäjän operaatioihin on usein kuulunut ensimmäisessä vaiheessa suuren lentokentän haltuunotto ja maahanlaskujoukkojen nopea keskittäminen. Sen tavoitteena on ollut maan poliittisen johdon vangitseminen ennen suurempaa maahyökkäystä, tutkijat toteavat.
Ukrainan Hostomelissa Venäjän hyökkäysosasto koostui 34 helikopterista ja 200–300 sotilaasta, jotka kuuluivat kaartin 31. maahanlaskuprikaatiin ja kaartin erilliseen 45. Spetsnaz-erikoisjoukkoprikaatiin.
Mukana oli Mi-8-kuljetuskoptereita, Ka-52-taisteluhelikoptereita ja muutama vanhempi Mi-24-taisteluhelikopteri. Rynnäkköosasto lähti liikkeelle noin 170 kilometriä pohjoisempana sijaitsevasta tukikohdasta Valko-Venäjältä.