Verkkouutiset

Vladimir Putin johti itse Ukrainan sodan suunnittelua – Raportti paljastaa, mihin kaikki kaatui

Venäjä oli Ukrainassa paljon lähempänä onnistumista kuin yleisesti uskotaan.
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.
Extra

Varsinaisten sotatoimien Ukrainassa piti kestää kymmenen päivää, minkä jälkeen Venäjän asevoimien oli määrä siirtyä miehitysvaiheeseen ja lopulta liittää Ukraina Venäjään tämän vuoden elokuuhun mennessä. Suunnitelma oli myös vähällä onnistua.

Näin arvioidaan arvostetun brittiläisen Royal United Services Instituten (RUSI) jättiraportissa. Se valottaa ensimmäistä kertaa kattavasti Ukrainan sodan alun tapahtumia poikkeuksellisen aineiston pohjalta. Tästä ladattavassa raportissa pyritään selvittämään, mitä länsimaiset asevoimat voivat oppia helmikuun ja heinäkuun välisistä tapahtumista rintamalla.

RUSI:n tutkijat pääsivät perehtymään Ukrainan pääesikunnan pitkälti salattuihin operaatiotietoihin,  kaapattuihin venäläisiin sotasuunnitelmiin sekä tietoihin ja lähteisiin, joiden luonnetta ja alkuperää ei voida avata niiden arkaluontoisuuden takia.

Verkkouutiset kokosi alle raportin Venäjän sotasuunnitelman syntyä koskevan keskeisen annin.

Maaliskuu 2021

Moskovan sotasuunnitelman ytimessä oli RUSI:n mukaan nopeus ja tehokas hämäys. Näistä jälkimmäinen onnistui varsin hyvin.

Julkisuuteen myöhemmin tulleiden tietojen perusteella monissa länsimaissa ja todennäköisesti myös Ukrainassa uskottiin Yhdysvaltain kovista varoituksista huolimatta viimeiseen asti, ettei helmikuun 24. päivänä alkanutta invaasiota ehkä tulisikaan.

Taustalla oli vuotta aiemmin alkanut prosessi.

Raportin mukaan hyökkäyksen perusta valettiin jo maaliskuussa 2021. Tuolloin Venäjä keräsi suuret määrät joukkoja Ukrainan rajalle, mutta mitään ei lopulta tapahtunut.

Tätä käytettiin seuraavana talvena monissa huolia tyynnyttelevissä läntisissä puheenvuoroissa esimerkkinä siitä, miten Venäjä käyttää joukkojen siirtoja poliittisen painostuksen keinona.

RUSI arvioi, että maaliskuun siirroilla oli kuitenkin kaksi muutakin tarkoitusta. Näin Venäjä sai kerättyä ja jätettyä kalustoa ja sotatarvikkeita rajalle myöhemmin tulevaa hyökkäystä varten sekä arvioitua muiden maiden reaktioita.

– Ukrainan kansainväliset kumppanit sivuuttivat uhan 2021 keväällä, koska ne eivät havainneet Venäjän joukko-osastojen sisältävän kaikkea, mitä hyökkäys vaatisi tai hyökkäyksen tukemiseen tarvittavaa informaatioympäristön poliittista muokkausta. He olivat oikeassa molemmissa kohdissa – joukkojen kokoaminen paljastui mobilisaatioharjoitukseksi, raportissa todetaan.

Venäjä sai kuitenkin elintärkeän oppitunnin. RUSI:n mukaan Moskovassa ymmärrettiin, että hyökkäyksen ”mahdollistajat” voidaan tuoda paikalle nopeammin kuin Ukrainan kumppanit pystyvät siirtämään omia sotilaallisia kykyjään.

– Kremlin varmuus siitä, että se voisi hyökätä Ukrainaan ilman merkittävää kansainvälistä puuttumista oli tärkeä vaikutin täyteen hyökkäykseen lähtemisen taustalla.

Vasemmalta Valeri Gerasimov, Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Shoigu seurasivat Vostok 2018 -harjoitusta Tsugolissa syyskuussa 2018. Gerasimovin vetämän modernisointiohjelman uskottiin antaneen Venäjälle avaimet voittoon Ukrainassa. www.kremlin.ru
Heinäkuu 2021

Venäjän sotasuunnitelman laatimisesta vastasivat RUSI:n mukaan ennen kaikkea tiedustelupalvelut ja Venäjän presidentinhallinnon alaisuuteen koottu pieni ydinryhmä yhdessä korkeiden puolustusministeriön virkamiesten kanssa.

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB aloitti varsinaiset sotavalmistelut heinäkuussa 2021. Tuolloin laadittiin sittemmin kehnosti tehdyiksi ja korruption vesittämiksi paljastuneet selvitykset, joiden perusteella Ukrainan poliittisesti apaattinen yhteiskunta ei luottanut johtajiinsa, huoli lähinnä taloudesta ja uskoi, ettei maiden välille voisi syttyä täysimittaista sotaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vahvisti itse heinäkuussa julkaistussa esseessään Venäjän ja Ukrainan olevan samaa kansaa ja toisti uskoaan siihen, että ukrainalaiset suhtautuvat myönteisesti Venäjään.

RUSI huomauttaa, että Venäjän asevoimissa oltiin vahvasti sitä mieltä, ettei ukrainalaisista olisi minkäänlaista vastusta pitkän modernisointiohjelman läpi käyneille venäläisjoukoille.

Venäjän asevoimien yleisesikuntapäällikkö, kenraali Valeri Gerasimovin henkilökohtaisten vakuutusten armeijansa kyvyistä kerrotaan olleen avainroolissa tiedustelupalvelujen laatiman sotasuunnitelman synnyssä.

Lopullinen suunnitelma rakentui raportin mukaan neljälle keskeiselle oletukselle.

Nopeus katsottiin ensinnäkin kriittiseksi, koska se varmistaisi, ettei kansainvälinen yhteisö ehtisi reagoida tapahtumiin. Ukrainan poliittisen johdon kaataminen taas antaisi oletetuille Venäjä-mielisille ukrainalaisille tilaa ilmaista tukensa miehittäjälle. Kolmanneksi arvioitiin, että poliittisesti apaattista ukrainalaisten suurta massaa pystyttäisiin hallitsemaan tehokkaasti kriittisen infrastruktuurin kuten lämmityksen, sähkönjakelun ja pankkijärjestelmän kontrollilla. Viimeiseksi venäläiset laskivat, että Venäjän asevoimat päihittäisi ukrainalaiset sotakentällä.

Tämä kaikki saavutettaisiin tuhoamalla ensi-iskuilla Ukrainan ilmavoimat, merivoimat ja ilmapuolustus, voittamalla Ukrainan maavoimat sitomalla ne maan itäosiin, eliminoimalla maan poliittinen johto ja tuhoamalla keskeiset instituutiot sekä ennen kaikkea hämäämällä Ukrainan hallitusta niin, ettei hyökkäyksen laajuudesta, paikasta tai ajasta tulisi tietoa ennen kuin olisi jo liian myöhäistä.

Venäjän joukot etenivät miehitetyltä Krimiltä rajan yli helmikuun 24. päivänä. dpsu.gov.ua/CC BY SA 4.0
Helmikuu 2022

Syksyllä 2021 Ukrainan lähelle kerätyille Venäjän joukoille jaettiin käskyt, joiden perusteella komennus kestäisi yhdeksän kuukautta. Moskova siis odotti hallitsevansa Ukrainaa täysin kesään mennessä.

Suunnitelmat olivat RUSI:n mukaan paljon parempia kuin on annettu ymmärtää. Mikäli ne olisi kyetty panemaan täytäntöön kokonaisuudessaan, olisivat ne arvion mukaan voineet hyvinkin menestyä. Raportissa todetaankin, että Venäjä oli paljon lähempänä onnistumista kuin yleisesti uskotaan.

Raportissa kiinnitetään kuitenkin huomiota tiettyihin suunnitteluprosessin ”kummallisuuksiin”.

Varsinaiset suunnitelmat laati erittäin pieni joukko presidentti Vladimir Putinin alaisuudessa. Raportissa todetaan ”aikeiden” tulleen suunnittelijoille Putinilta. Monet varsinaisia valmisteluja johtaneista viranomaisista ja sotilasjohtajista eivät kuitenkaan tienneet suunnitelmien todellista päämäärää. RUSI:n tietojen mukaan jopa Venäjän pääesikunnan osastojen apulaisjohtajat saivat tietää hyökkäysaikeista vasta päiviä ennen h-hetkeä. Joukoille käskyt tulivat taas vain tunteja ennen hyökkäyksen alkua.

Ajatuksena oli noudattaa äärimmäistä operaatioturvallisuutta ja pitää venäläisten aikeet hämärän peitossa viimeiseen asti. Sotakentällä tämä johti kuitenkin tunnetusti sekaannukseen ja kehnoihin taktisiin suorituksiin.

Pieni valmisteluryhmä näyttää myös raportin mukaan toimineen täysin ilman haastajia ja ulkopuolisia arvioita. Ryhmän todetaankin antautuneen yltiöoptimistiseen ajatteluun Venäjän kyvyistä ja suunnitelman menestyksestä.

Julkisuudessa on tähän tullessa toisteltu FSB:n virhearvioiden ukrainalaisten asenteista olleen suurimpia syitä Venäjän epäonnistumiseen.

RUSI:n mukaan tämän merkitystä on liioiteltu. Raportissa arvioidaan, että venäläisten raskain virhe oli todellisuudessa vaihtoehtoisten skenaarioiden ja varasuunnitelmien täydellinen puuttuminen. Raportin mukaan suunnittelijat eivät olleet varautuneet millään tavalla siihen, että kaikki ei menisikään niin kuin piti.

– Ei ole mitään todisteita, että kukaan olisi kysynyt, mitä tapahtuu, jos jokin perusoletuksista onkin pielessä.