Venäjän hyökkäys Ukrainaan on professori Taras Kuzion mukaan omiaan korostamaan itäisen Euroopan harmaan vyöhykkeen luomaa geopoliittista turvallisuusuhkaa.
Ukraina, Georgia ja Moldova ovat vuosikymmenten ajan pyrkineet irti Venäjän vaikutuspiiristä, mutta eivät ole onnistuneet integroitumaan Natoon ja Euroopan unioniin, joiden jäsenyyttä ne ovat pitkään tavoitelleet. Se, että maat ovat joutuneet tyytymään epämääräisiin lupauksiin ja EU:n itäisen kumppanuuden kaltaisiin järjestelyihin, on Kuzion mielestä osoittautunut raskaaksi virheeksi.
– Viestittäessään Kremlille, etteivät ne ole valmiita Neuvostoliittoon aiemmin kuuluneiden maiden integroitumiseen, läntiset johtajat rohkaisivat Moskovaa kuvittelemaan, että se voi kumota sen, mitä vuonna 1991 tapahtui. Tämä loi pohjan uudelle Venäjän imperialistisen aggression kaudelle, joka alkoi vuonna 2008 hyökkäyksellä Georgiaan ja kärjistyi sittemmin dramaattisesti Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien, Kiovan Mohyla-akatemian valtio-opin professorina toimiva Kuzio sanoo Atlantic Councilin julkaisemassa artikkelissa.
Vaikka sota ei ole vielä läheskään ohi, sekä Naton että EU:n pitäisi hänen mielestään jo valmistella Ukrainan etenemistä kohti niiden jäsenyyttä.
– Ukrainan armeija on viimeisten yhdeksän kuukauden aikana osoittanut, että se on enemmän kuin kykenevä kukistamaan Venäjän taistelukentällä. Sotilaallinen voitto ei kuitenkaan riitä turvaamaan kestävää rauhaa. Ainoa tapa estää Venäjän uudet hyökkäykset ja taata Euroopan turvallisuus on pelastaa Ukraina siltä harmaalta vyöhykkeeltä, jolla se nyt elää, hän toteaa.
Kohti Natoa
Kuzio pitää askelena oikeaan suuntaan sitä, että EU päätti kesällä 2022 antaa Ukrainalle virallisen ehdokasvaltion statuksen.
– Toisin kuin EU, Nato ei ole vielä tarjonnut Ukrainalle jäsenyyteen valmistavaa ohjelmaa (Membership Action Plan, MAP), joka vastaa EU:n ehdokasvaltion asemaa. On kuitenkin useita syitä, joiden vuoksi Ukrainan Nato-jäsenyys on nyt tärkeämpi asia kuin koskaan. Monet Naton aiemman epäröinnin taustalla olleista perusteluista eivät enää päde, ja itse sota on entisestään korostanut Ukrainan sopivuutta jäseneksi, hän sanoo.
Ukrainan Nato-jäsenyyden vastustajat ovat aiemmin pitäneet sisäisiä mielipide-eroja esteenä tulevalle yhdentymiselle. Tämä ei voi Kuzion mukaan voi enää olla ongelma.
– Lokakuussa 2022 tehdyssä kyselyssä todettiin, että 83 prosenttia ukrainalaisista äänestäisi Natoon liittymisen puolesta tulevassa kansanäänestyksessä ja vain 4 prosenttia vastaan. Nato-jäsenyyden kannatus vaihteli 86 prosentista Ukrainan länsi- ja keskiosissa 81 prosenttiin etelässä ja 69 prosenttiin idässä, hän toteaa.