Hannes-myrsky aiheutti Suomessa pahimman sähkönjakelun suurhäiriön sitten vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyjen. Yksistään Elenian ilmajohdoille se kaatoi arviolta 20 000 puuta ja jätti sähköttä pahimmillaan 76 000 asiakasta sadassa kunnassa, sähköverkkoyhtiö kertoo tiedotteessa.
Kaikkiaan Elenian verkkoon tuli yli 2 800 viankorjaustehtävää. Pisimmillään asiakkaat kokivat yli viikon sähkökatkon talviolosuhteissa. Myrsky vaurioitti sähköverkkoa monin paikoin niin pahasti, että verkkoa on jouduttu rakentamaan kokonaan uudelleen.
Hannes-myrskyn jälkeen kymmenillä verkkoyhtiöillä Länsi-Suomessa oli lähes 190 000 asiakasta sähköttä.
– Tällä kertaa Itä-Suomi onneksi säästyi myrskytuhoilta. Suomen laajuisessa myrskyssä sähköttömien asiakkaiden määrä nousisi selvästi nyt koettua suuremmaksi, kertoo Elenian toimitusjohtaja Jorma Myllymäki.
Elenian myrskykustannukset nousevat arviolta 12–13 miljoonaan euroon, josta yli puolet on asiakkaille maksettavia korvauksia.
Elenia on investoinut sähkönjakelun toimitusvarmuuteen yli 1,6 miljardia euroa vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen.
– Olemme rakentaneet yli 35 000 kilometriä säävarmaa maakaapeliverkkoa ja nostaneet maakaapelointiasteen 23 prosentista yli 66 prosenttiin. Ilman investointejamme tilanne olisi ollut asiakkaillemme ja yhteiskunnalle katastrofi. Investoinnit ovat paitsi parantaneet toimitusvarmuutta myös lisänneet verkon kapasiteettia ja älykkyyttä yhteiskunnan sähköistyessä, Myllymäki kuvaa kehitystä.
Jakeluverkon säävarmuus ei ole riittävä
Sään ääri-ilmiöt ja geopoliittiset uhat muodostavat Elenian mukaan merkittävän riskin sähkönjakelun toimitusvarmuudelle ja kansalliselle huoltovarmuudelle. Sähköverkkoyhtiön mukaan Hannes-myrsky osoitti vakavan riskin ja sen, että Suomen sähköverkko on liian haavoittuva.
Suomen jakeluverkkojen pituus on 426 000 kilometriä ja siitä on maakaapeloitu vain 55 prosenttia. Elenian osuus jakeluverkosta on 77 000 kilometriä, josta 66 prosenttia on maakaapeloitu. Jakeluverkkoyhtiöiden välillä on isoja maantieteellisiä eroja.
Elenian mukaan sähkönjakelun varmuuteen ja kapasiteettiin on investoitava yhä enemmän, koska sähköistyvä yhteiskunta ei toimi kriisitilanteissa ilman luotettavaa sähkönjakelua.
– Verkkoyhtiöiden edellytykset investointeihin on turvattava sähkömarkkinalaissa ja sähkönjakelun valvontamenetelmissä. Nykyiset menetelmät ovat hidastaneet investointejamme merkittävästi. Vuonna 2021 rakensimme säävarmaa verkkoa lähes 3 800 kilometriä, mutta vuonna 2024 enää alle 1 300 kilometriä, Elenian toimitusjohtaja Jorma Myllymäki vertailee.
Elenia palautti sähköt yli 60 000 asiakkaalleen vuorokaudessa.
– Pahoittelemme asiakkaillemme sähkökatkoista aiheutunutta huolta, hätää ja vahinkoa. Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä tässä vaikeassa tilanteessa, Myllymäki toteaa.
– Iso kiitos myös ammattilaisille työstä pitkissä vuoroissa. Asentajat ja metsurit maastossa ovat suurhäiriöiden sankareita tuulessa ja pakkasessa lumen keskellä. Haluan myös kiittää pelastuslaitoksia, hyvinvointialueita, kuntia ja teleoperaattoreita hyvästä yhteistyöstä, hän jatkaa.
