Ukrainan sota vaikuttaa Suomen talouteen ulkomaankaupan vaimenemisen, lisääntyneen epävarmuuden ja kiihtyneen inflaation kautta, toteaa Handelsbanken talousennusteessaan.
Hidastumisesta huolimatta Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hiipuu 1,3 prosenttiin ja vuonna 2024 kasvu on 1,5 prosenttia. Kasvu lepää kotitalouksien kulutuksen ja investointien varassa.
Pankin mukaan Suomessa sota kiihdyttää inflaatiota tuntuvasti tänä vuonna, peräti 5,3 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio vaimenee 2,7 prosenttiin ja on 2,0 prosenttia vuonna 2024.
Maailmantalous kasvaa Handelsbankenin mukaan tänä vuonna 3,4 prosenttia, ensi vuonna 3,1 prosenttia ja 3,2 prosenttia vuonna 2024. Maailmantalouden kasvua hidastavat sodan kielteiset talousvaikutukset, korkea inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka ja toimitusketjuvaikeudet.
Pankki toteaa, että Ukrainan sota on kasvattanut epävarmuutta, mikä heikentää kuluttajien luottamusta ja hillitsee asunnonostoaikeita. Asuntomarkkinoiden aktiviteetti vaimenee tänä vuonna.
Työmarkkinoilla myönteinen aktiviteetti jatkuu, mutta hieman aiempaa vaimeampana. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 6,6 prosenttia.
– Ukrainan sodan suurin vaikutus Suomen talouteen tulee ulkomaankaupan kautta. Suomen vienti Venäjälle putoaa tänä vuonna käytännössä nollaan, mikä leikkaa talouskasvusta prosenttiyksikön. Talouden toipuminen pandemiasta pitää kuitenkin Suomen talouskasvun tänä vuonna kelvollisena, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi.
Keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaansa
Vaikka lisääntynyt epävarmuus ja korkea inflaatio heikentävät talouskasvua, Handelsbanken odottaa maailmantalouden välttävän taantuman. Globaalilla talouskasvulla riittää tukijalkoja, kuten pandemiasta toipuva kysyntä, mikä pitää kasvua yllä.
Inflaation voimakkaan kiihtymisen seurauksena keskuspankit kiristävät selvästi rahapolitiikkansa tänä ja ensi vuonna. Yhdysvalloissa keskuspankki on jo aloittanut ohjauskoron nostot. Lisää nostoja nähdään tänä vuonna, ja myös keskuspankin taseen pienentäminen kiristää rahoitusoloja.
– Näkemyksemme mukaan Euroopan keskuspankki nostaa talletuskorkoa heinäkuussa 2022. Sen jälkeen nähdään vielä neljä koronnostoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Asuntolainoihin yleisesti sidottu 12 kuukauden euriborkorko on noussut tuntuvasti tänä vuonna. Suomalaisten asuntovelallisten kannattaakin varautua korkojen lisänousuun, senioriekonomisti Janne Ronkanen sanoo.