Reilu työ -verkosto pitää myönteisenä, että hallitus on esittänyt kiskonnan ja törkeän kiskonnan kriminalisointia työelämässä.
– Näiden rikosnimikkeiden avulla voidaan puuttua myös sellaisiin tapauksiin, joissa syrjintäelementtiä ei voida osoittaa, mutta työntekijä on silti joutunut vakavan hyväksikäytön kohteeksi, sanoo ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Nimikkeestä riippumatta uhrien tukipalvelut ovat ratkaisevassa roolissa. Jokaisella hyväksikäytön uhrilla tulee olla mahdollisuus hakea apua sekä saada oikeudellista neuvontaa, tukea ja korvauksia, myös maksamattomien palkkojen osalta.
– Tukipalveluiden saavutettavuus ei saa jäädä teoriaksi, sanoo erikoissuunnittelija Anniina Jokinen Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista HEUNIsta.
Asiantuntijoiden mukaan hyväksikäytön torjunnassa on varmistettava, että uhrien oikeudet ja tukipalvelut toteutuvat aidosti, riippumatta heidän taustastaan, kansalaisuudestaan tai oleskeluluvastaan. On tärkeää, että viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja että tuki- ja neuvontapalvelut ovat helposti saavutettavissa kaikille uhreille.
– Työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi tarvitaan ketjun kaikkia osia: viranomaisten ja järjestöjen työ uhrien auttamisessa ja ilmitulon edistämisessä on turvattava. Se tapahtuu osoittamalla niille tarvittavat resurssit ja toimivaltuudet. Lisäksi on varmistettava mekanismit, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteistyön hyväksikäyttöä torjuvien toimijoiden kesken, sanoo erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.
Näin hänen mukaansa voidaan edistää oikeudenmukaista työelämää ja ehkäistä hyväksikäyttöä tehokkaasti.
Reilu työ -verkosto perustettiin Rikosuhripäivystyksen ja SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan toimesta vuonna 2016 kehittämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi. Reilu työ -verkostoon kuuluu laajasti eri viranomaisia ja järjestöjä.
