Terveydenhuollon historiallisen pitkät jonot ja päivystysten kriisiytyminen ovat karua arkipäivää. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Kannan valtavaa huolta jonoon sysätyistä ihmisistä. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi.
On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin, hallitus on toimillaan vaikeuttamassa tilannetta. Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli niin sanotut Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä.
Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta, ja lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.
On sulaa vastuuttomuutta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava. Kela-korvauksen leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.
Ideologinen yritysvastaisuus vaikuttaa jyräävän kaikki järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä.
Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse.
Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla hyvinvointialueiden peruspalveluvalikoimassa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit.
Kela-korvaus kannustaa pitämään omasta terveydestä ennaltaehkäisevästi huolta. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Vuonna 2020 kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluja.
Hallituspuolueiden piittaamattomuus sitä kohtaan, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisellä sektorilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa terveyspalvelut, on vaarassa heikentää kansanterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä monin tavoin.
Hallitus on antanut eduskunnan käsittelyyn lisäbudjetin, jossa hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään vain muutama viikko niiden aloituksen jälkeen. On täysin epäselvää, miten rahat tulevat kohdentumaan, ja voidaanko lisärahoilla edes oikeasti helpottaa ihmisten hoitoonpääsyä. Lisäbudjetti onkin arvioitava perusteellisesti.
Olisi viisasta purkaa hallituksen vahingollinen Kela-korvausleikkaus osana lisäbudjetin käsittelyä. Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoonpääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.
Olen tehnyt toimenpidealoitteen Kela-korvausleikkauksen perumiseksi. Se on eduskunnan käytettävissä. Hallituksen tekemien Kela-korvausleikkauksien peruutus sisältyy myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Romuttamisen sijaan korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa.
Suunterveydenhuollossa tulisi jopa tuplata Kela-korvaus ja kehittää sitä ennaltaehkäisyä painottavaksi. Seuraavan hallituksen on sovittava ohjelmassaan Kela-korvauksen kehittämisestä.
