Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen katsomoturvallisuuden parantamisesta ja porttikieltojärjestelmästä.
– Tietyt henkilöt syyllistyvät järjestyshäiriöiden aiheuttamiseen, pyroteknisten tuotteiden tuomiseen ottelutapahtumiin sekä uhkaavaan tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen toisia kannattajaryhmiä kohtaan.
Kiurun mukaan suomalaisessa jalkapallossa suurimman ongelman aiheuttavat yksittäiset henkilöt, jotka häiriköivät 10–20 henkilön ryhmissä.
– Häiriökäyttäytyminen heikentää rauhallisesti pelistä nauttivien katsojien viihtyvyyttä. Pahimmillaan se on heille myös konkreettinen turvallisuusriski, jota ei pitäisi joutua kohtaamaan ollenkaan. Riski koskee myös joukkueita ja ottelutapahtumien henkilökuntaa.
Kansanedustajan mukaan ottelujärjestäjille eli käytännössä seuroille koituu taloudellisia kustannuksia varautumisesta, vahingoista, lipputulomenetyksistä sekä Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnan sakoista.
– Erottamalla kannattajaryhmiä ottelutapahtumissa toisistaan voidaan vaikuttaa hillitsevästi häiriökäyttäytymiseen. Tapahtumien järjestäjät kaipaavat kuitenkin lisäkeinoja turvallisuuden varmistamiseksi.
Kiuru katsoo, että jatkuvasti häiriötä aiheuttavien henkilöiden tapahtumiin pääsy olisi pystyttävä estämään.
– Lainsäädäntömme ei kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista sanotun kaltaisen porttikiellon asettamista.
Nykyisen lainsäädännön avulla tapahtumien järjestäjillä on rajalliset mahdollisuudet puuttua ennalta ehkäisevästi häiriöitä aiheuttavien henkilöiden toimintaan. Kiurun mukaan myös viranomaiset kaipaavat parempia lainsäädännöllisiä keinoja työnsä tueksi.
Suomen urheilun eettinen keskus ry (SUEK) tilasi selvityksen tapahtumien järjestäjien mahdollisuudesta kieltää henkilöitä tulemasta tilaisuuksiinsa sopimusoikeudellisin keinoin voimassa olevien lakien perusteella. Selvityksen tekijä Janne Ripatti päätyi vuonna 2022 tulokseen, ettei nykyinen lainsäädäntö mahdollista häiriköiden poissulkemista tapahtumista.
Selvityksen johtopäätös oli, että ”Porttikieltojärjestelmän toteuttamiselle lainsäädännöllisin keinoin ei kuitenkaan ole olemassa estettä.”
– Kysymys on siis poliittisesta tahdosta ja arvovalinnasta, Kiuru huomauttaa.
Eduskunta on hyväksynyt syksyllä 2021 Euroopan neuvoston yleissopimuksen turvallisuutta, turvatoimia ja palveluita koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 1. maaliskuuta 2022. Sopimuksen mukaan ”Sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin mahdollisiin toimiin vähentääkseen riskiä, että yksilöt tai ryhmät osallistuvat väkivaltaisuuksiin tai yleisen järjestyksen häiriöihin tai järjestävät sellaisia.”
Kiuru on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen aiemmin vuonna 2023. Silloinen sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) näki laissa kehittämistarpeita ja suhtautui ajatukseen myönteisesti. Vaalikauden loppu kuitenkin asetti rajoitteet asian edistämiselle. Kevään eduskuntavaalien jälkeen Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan lisättiin kirjaus ”Tapahtumien katsomoturvallisuutta edistetään.”
Edellä mainittujen perusteella Kiuru kysyy kirjallisessa kysymyksessään:
– Onko katsomoturvallisuuteen ja porttikieltojärjestelmään liittyvä lainsäädäntövalmistelu alkanut, vastaako valmistelusta sisäministeriö vai oikeusministeriö ja koska hallituksen esitys porttikieltojärjestelmästä tulee eduskunnan käsittelyyn?
