Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana, kertoo ympäristöministeriön tilaama raportti.
Raportissa tarkastellaan häätöjen kokonaistilannetta valtakunnallisesti ja yhdeksää suurinta kaupunkia. Tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa häädetyistä henkilöistä ja häätöjen taustalla vaikuttavista olosuhteista ja tekijöistä sekä tarjota tietoa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn tueksi.
Häätöjen vuosittainen lukumäärä pysyi jokseenkin tasaisena vuodet 2015–2021. Vuodesta 2022 alkaen häätömäärät ovat kuitenkin olleet selkeässä kasvussa. Viime vuonna häätöjä tuli ulosottoon vireille 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Toteutuneiden häätöjen määrä kasvoi tarkastelulla ajanjaksolla Helsingissä 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia. Espoossa kasvua oli 71 prosenttia, ja Lahdessa 54 prosenttia. Ainoastaan Oulussa häätöjen määrä laski, ja oli 31 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015.
– Häätöjen selkeä kasvu vuodesta 2022 alkaen on huolestuttavaa ja on arvokasta, että raportin myötä meillä on nyt tarkempaa tietoa häädetyistä henkilöistä ja häätöjen taustatekijöistä. Olennainen tieto on, että häädöt valtion tukemista vuokra-asunnoista ovat yleisempiä kuin markkinaehtoisista vuokra-asunnoista. Toivon, että valtion tukeman vuokra-asumisen toimijat yleishyödyllisinä ja yhteiskunnan tukea saavina organisaatioina tarttuisivat kunnianhimoisesti häätöjen vähentämiseen, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) tiedotteessa.
Myös vuokra-asuminen on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kasvuprosenttien lisäksi tarkasteltujen kaupunkien välillä oli huomattavia eroja siinä, mikä oli häädettyjen vuosittainen osuus kaikista vuokra-asujista. Esimerkiksi Helsingissä, jossa kasvu oli kaikkein nopeinta, häädettyjen osuus oli vuonna 2024 edelleen kolmanneksi alhaisin, ja noin puolet Vantaan häätöprosentista. Valtion tukemista vuokra-asunnoista häätö saatiin kaikkina vuosina suhteessa useammin kuin markkinavuokra-asunnoista.
Raportin mukaan häädetty on yleensä nuori ja matalasti kouluttautunut Suomessa syntynyt mies. Viimeisen vuosikymmenen aikana 68 prosenttia häädön saaneista oli miehiä, ja lähes puolet alle 35-vuotiaita. Häädöt keskittyvät voimakkaasti nuoriin miehiin, joiden korkein suoritettu tutkinto oli perusasteelta tai ammattikoulusta. Häädetyistä 82 prosenttia on syntynyt Suomessa. Lähes puolet häädetyistä häädettiin alle vuoden asumisen jälkeen. He ovat keskimäärin vaihtaneet asuinpaikkaa joka toinen vuosi. Iäkkäämmät häädetyt ovat keskimäärin asuneet häätöasunnossaan muita pidempään.
