Suomi ja Viro rikkovat Venäjän kanssa tehtyjä valtionrajaa koskevia sopimuksia, sanoi FSB:n rajapalvelun johtaja Vladimir Kulišov haastattelussa Rossijskaja Gazetalle.
Hänen mukaansa Suomen viranomaiset ovat rakentaneet teknisiä rajarakenteita ”paikkoihin, joita ei ole määritelty Neuvostoliiton ja Suomen valtionrajan järjestelyjä koskevassa 23. kesäkuuta 1960 tehdyssä sopimuksessa”, ja Viro pyrkii ”poikkeamaan Peipsijärven ja Narvajoen vesialueiden rajauksia koskevien sopimusten noudattamisesta”.
– Niiden aloitteet luovat edellytyksiä konfliktitilanteille valtionrajalla ja vaikuttavat lisäksi kielteisesti rajavesistöjen merenkulun turvallisuuden varmistamiseen liittyviin käytäntöihin, Kulišov totesi.
Hän väitti myös Suomen ja Viron ”provokatiivisten toimien” lisääntyneen. Toimiksi Kulišov luokitteli Venäjän vastaisen rajaliikenteen rajoitukset: rajanylityspaikkojen aukioloaikojen lyhentämisen ja sulkemiset, valvonnan tiukentamisen sekä henkilöiden ja ajoneuvojen rajanylityssääntöjen muutokset. Hänen mukaansa kaikki nämä toimet loukkaavat kyseessä olevien maiden ja venäläisten oikeuksia ja vahingoittavat heidän etujaan.
Kulišov lisäsi, että Moskovan vetoomuksista huolimatta Helsingissä ja Tallinnassa ei ole havaittavissa ”rakentavaa lähestymistapaa” näiden ongelmien ratkaisemiseksi, mikä ”pakottaa” ne varautumaan ”erilaisiin tapahtumien kehityskulkuihin”.
Kulišovin mukaan tilanne Venäjän länsirajoilla on yleisesti ottaen ”merkittävästi kiristynyt”: Suomi, Baltian maat ja Puola vahvistavat rajaseuduillaan joukkojaan, rakentavat uusia sotilastukikohtia, hankkivat suuria määriä aseistusta, kehittävät joukkojen siirtokykyä ja järjestävät aktiivisesti harjoituksia ”Naton suojeluksessa”, harjoitellen ”yhteenottoja Venäjän kanssa”. Kulišov korosti, että Moskova pitää tätä ”uhkana kansalliselle turvallisuudelle” ja jatkaa joukkojensa vahvistamista ”epäystävällisten Euroopan valtioiden vastaisella rajalla”.
Toukokuun 25. päivänä Vladimir Putin allekirjoitti lain, joka sallii hänen käyttää asevoimia ulkomailla olevien venäläisten ”suojelemiseksi” tilanteissa, joissa heihin kohdistuu ”pidätys, vangitseminen tai rikosoikeudellinen tai muu vaino”. Venäjän parlamentti luonnosteli vastaavanlaisia päätöksiä ennen Krimin liittämistä Venäjään vuonna 2014 ja ennen täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022.
Samana päivänä Venäjän ulkoministeriö ilmoitti aikovansa kääntyä YK:n kansainvälisen tuomioistuimen puoleen suojellakseen venäläisten oikeuksia Baltian maissa. Ministeriön mukaan Latvian, Liettuan ja Viron viranomaiset ”kieltävät” venäjän kielen käytön, ”kirjoittavat historiaa uudelleen” ja harjoittavat ”rankaisevaa sorto- ja pelottelupolitiikkaa”.
Korkea-arvoiset eurooppalaiset virkamiehet kertoivat Wall Street Journalille 26. toukokuuta, että Venäjä saattaa hyökätä Natoa vastaan jo seuraavan 12 kuukauden aikana. Tässä tilanteessa liittokunta on Reutersin lähteiden mukaan alkanut valmistella suunnitelmaa joukkojen nopeutetusta ryhmittämisestä Baltian maiden puolustamiseksi.