Uniperin saksalaisjohto varoitti vuonna 2017 yrityskauppaa valmistelevaa Fortumia muun muassa Venäjä-riskeistä. Asiasta uutisoitiin tuolloin näkyvästi. Uniper otti jopa poikkeuksellisia lehti-ilmoituksia, joissa kyseenalaistettiin kaupan järkevyyttä.
– Jos katsoo taaksepäin niin se strategia, jonka perusteella Uniperia ostettiin, näytti hyvältä viime vuoteen saakka, Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo perusteli Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Hänen mukaansa Fortum hankki tuolloin yhtiön, jolla oli ”valtava määrä puhdasta sähköntuotantoa”.
– Meistä tuli Euroopan kolmanneksi suurin puhtaan sähkön tuottaja. Viime vuonna Fortum-konserni teki ennätystuloksen, josta puolet tuli itse asiassa Uniperista ja suuri osa kaasuliiketoiminnasta, Rauramo sanoi.
– Se mikä varjostaa nyt koko tilannetta on se, että Venäjä hyökkäsi vastoin kaikkia odotuksia Ukrainaan, aloitti brutaalin sodan Ukrainassa. Venäjä käyttää nyt energiaa ja muitakin asioita aseina, hän jatkoi.
Uniperin pelastuspaketti saatiin valmiiksi heinäkuussa kolmen viikon neuvottelujen jälkeen. Siinä Fortum lähti pääomittamaan Uniperia kahdeksalla miljardilla eurolla. Fortum julkaisi tällä viikolla synkät luvut. Yhtiön alkuvuoden liiketulos romahti Uniperin takia peräti yhdeksän miljardia euroa tappiolle.
Fortumin toimitusjohtajalta kysyttiin haastattelussa muun muassa, milloin johdolle oli selvää, että sota koskettaa yhtiötä. Esiin nostettiin Venäjän hyökkäys Georgiaan 2008 ja Ukrainaan 2014. Fortum osti Uniperia vuosina 2017 ja 2020.
– Tämän vuoden helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja se mullisti koko tilanteen. Silloin me ilmoitimme välittömästi, että me lopetamme investoinnit Venäjälle, Rauramo vastasi.
Tämän jälkeen katsottiin hänen mukaansa ”todella vakavasti”, mitä Venäjällä voi enää tehdä. Toukokuussa yhtiö vetäytyi Venäjältä ja pani investointinsa myyntiin.
– Tämä johti siihen, että ne isot investoinnit, joita oli vuodesta 2008 asti oltiin tehty, ja jotka olivat toimineet hyvin tehokkaasti Venäjällä, niin niistä luovutaan, ja tämä prosessi on käynnissä.
Markus Rauramolta kysyttiin myös, tarvitseeko yhtiö nyt pääomistusta tai muuta tukea valtiolta.
– Fortum tarvitsee nyt likviditeettiä hoitaakseen pörssissä vaadittavia vakuuksia, toimitusjohtaja vastasi.
– Olemme käyttäneet eri rahanlähteitä. Nyt olemme kääntyneet Suomen hallituksen puoleen. Uniper on saanut jo tähän likviditeettitarpeeseen Saksan valtion KfW-pankilta yhdeksän miljardin lainafasiliteetin.
Rauramon mukaan pohjoismaisissa sähköpörsseissä kärsitään nyt samoista ongelmista pääomatarpeiden kanssa kuin eurooppalaisilla kaasumarkkinoilla. Tämä on seurausta sähkön hinnan suuresta noususta.
Vakuudet menetettäisiin Rauramon mukaan siinä tapauksessa, että sähkömarkkinat lakkaisivat toimimasta ja romahtaisivat.
– Jos emme saa markkinoille likviditeettiä, jos sähkön myyjät eivät pysty myymään ja sähkön ostajat eivät pysty ostamaan. Tähän tarvitaan nyt kyllä EU:n laajuista ja pohjoismaista interventiota.