Carnegie-ajatuspajan tutkija ja R.Politik-yhtiön analyytikko Tatjana Stanovaja analysoi uutiskatsauksessaan Venäjän päätöstä siirtää suomalaisen Fortumin ja saksalaisen Uniperin omistaman Unipron Venäjän-omistusten hallinta väliaikaisesti Venäjän federaation valtionomaisuuden hallintavirastolle Rosimuštšestvolle.
Huhtikuun 25. päivänä 2023 Venäjän diktaattorin Vladimir Putin 25. huhtikuuta allekirjoittama asetus (ukaasi) on sisällöltään tarkoituksellisesti epätarkka ja epämääräinen. Se määrittelee ulkomaisiksi varoiksi minkä tahansa siirrettävän tai siirtämättömän omaisuuden, joka ”on kytköksissä ulkomaiseen entiteettiin” tai ”on sen hallinnoimaa”.
Asetuksessa mainitaan ainoastaan nimeltä ainoastaan Fortum ja Uniper, joten listaa on mahdollista täydentää jatkossa. Kyse on ennakkotapauksesta sen suhteen, kuinka Venäjällä jatkossa toimitaan länsimaisen omaisuuden suhteen.
Sosiaalis-taloudellisesti perusteluista geopoliittisiin
Täysimittaisen sodan puhjettua Ukrainassa läntiset yritykset alkoivat vetää liiketoimintojaan pois Venäjältä myymällä ne paikalliselle venäläistoimijalle. Myös Fortumin oli tarkoitus saada 1. heinäkuuta mennessä saada valmiiksi myyntisopimus.
Tässä vaiheessa yleensä Venäjän hallinnon lähipiiriin kuuluvat olivat halukkaita saamaan haltuunsa länsiyhtiöitä. Fortumin toimintojen ostajasuosikki oli Putinin läheisen ystävän Juri Kovaltšukin Boris-pojan johtama valtionyhtiö Inter RAO, jonka hallintoneuvoston puheenjohtaja on Putinin lähipiiriin kuuluva Igor Setšin.
Aluksi Venäjä painotti, että läntisten yhtiöiden tuli vetäytyä Venäjältä ”asiallisesti” ja ”järjestäytyneesti”. Yritysten toiminnan ja palkanmaksun tuli jatkua normaalisti eli sosiaalis-taloudelliset näkökulmat olivat keskeisiä.
Fortumin Venäjän-toimintojen myynti kuitenkin keskeytyi, kun Putin antoi viime syksynä asetuksen, joka kielsi omistussuhteiden siirrot ilman hallituksen antamaa erikoislupaa.
Fortumin ja Uniperin omaisuuden haltuuunottoasetus on katsauksen mukaan Igor Setšinin käsialaa. Tämä on vaatinut ulkomaisen omaisuuden ottamista Rosimuštšestvon hallintaan tapauksissa, joissa ulkomainen yhtiö ei kykene sopimaan Venäjältä poistumisesta hallitukselle hyväksyttävällä tavalla.
Venäjän hallinnon talousasiantuntijat vastustivat Setšinin ideaan, jonka taustalla on Putinin geopoliittinen ajattelu.
Putin haluaa kerätä läntisten yritysten omaisuutta Rosimuštšestvon hallintaan käyttääkseen sitä kiristyskeinona. Venäjä on korostanut, että omaisuuden haltuunotto Rosimuštšestvolle ei ole peruuttamaton toimenpide.
Venäjä on pelästynyt mahdollista lännessä olevan venäläisen omaisuuden haltuunottoa. Myös entinen presidentti, turvallisuusneuvoston puheenjohtaja Dmitri Medvedev sanoi maan vastaavan ”silmä silmästä”-periaatteella, jos länsimaat ottavat haltuunsa nyt länsimaissa jäädytettynä olevaa venäläisomaisuutta.
Niitä läntisiä yrityksiä, jotka eivät vielä ole onnistuneet poistumaan Venäjältä, uhkaa nyt kansallistamisen vaara. Katsauksessa huomautetaan, että Putin taas toki ajattelee, että kaikki riippuu länsimaista ja länsiyhtiöistä. Jos nämä toimivat ”oikein”, ei Venäjän ”tarvitse” ottaa haltuunsa länsiyhtiöiden Venäjän-omistuksia.
Kansallistaminen tarkoittaisi suomalaisen Fortumin tapauksessa sitä, että Venäjän valtionyhtiö Rosneft ottaisi Fortumin Venäjän-omistukset haltuunsa ”korvauksena” Saksassa kansallistetusta venäläisomaisuudesta.