OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n (FA) hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskausi on kaksivuotinen.
Ritakallion kausi osuu merkittävään poliittiseen saranakohtaan, sillä sen ensimmäistä vuotta värittää eduskuntavaaleihin valmistautuminen ja jälkimmäistä Suomen uuden hallituksen työn käynnistyminen. Ritakallio osoittaa sanansa heikon talouskasvun ongelmia ratkovalle nykyhallitukselle.
– Vaikka vaalit lähestyvät, nykyisen hallituksen olisi toteutettava viipymättä hallitusohjelmastakin löytyvä rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio. Arvion on myös johdettava toimenpiteisiin seuraavan hallituksen aikana. On välttämätöntä tunnistaa ja purkaa sellaisia kansallisia sääntöjä ja käytäntöjä, jotka vaikeuttavat rahoituksen saatavuutta ja tekevät suomalaisesta sääntelystä perusteettomasti tiukempaa kuin verrokkimaissa, Ritakallio kannustaa tiedotteessa.
Rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvioinnissa on Ritakallion mukaan tarkasteltava erityisesti sitä, miten kansallinen lisäsääntely vaikuttaa kotitalouksien, yritysten ja maatalouden mahdollisuuksiin saada rahoitusta.
– Vähiin käyvästä vaalikaudesta huolimatta rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä huolella. Tärkeintä on, että saadaan laadukas ja kattava selvitys nykysääntelyn ongelmista. Tältä pohjalta seuraavalla hallituskaudella voidaan jatkaa työtä kasvun rahoittamista hidastavan sääntelyn purkamiseksi, Ritakallio täydentää.
Ritakallio huomauttaa, että viime aikoina Euroopassa on herätty laajemminkin paisuneen ja monimutkaistuneen finanssisääntelyn luomiin ongelmiin. Tästä hyvän osoituksen tarjoavat muun muassa Euroopan pankkiyhdistyksen (EBF) sääntelyn ongelmiin paneutuva Less Is More -keskustelupaperi sekä Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän hiljattain julkistetut suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa.
– Eurooppalaisten ja kansallisten finanssivalvojien tehtäviin tulisi lisätä kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen vakauden ja sijoittajansuojan rinnalle, jotta sääntely tukisi talouskasvua yhtä vahvasti kuin vakautta, Ritakallio perustelee.
Yritysrahoituksen saatavuus on Ritakallion mukaan kaiken kaikkiaan Suomessa hyvällä tasolla, mutta rahoituksen saatavuudessa on katvealueita, jotka näyttävät viime aikoina laajentuneen talouden taantuman pitkittyessä.
– Finanssikriisin jälkeen luodun mittavan pankkisääntelyn vaikutus näkyy paitsi rahoituksen saatavuudessa, myös sen ehdoissa ja kohdentumisessa. Sääntely vaikuttaa yhä vahvemmin siihen, miten pankit voivat rahoittaa talouskasvua.
Ritakallio toteaa, että sääntelyn ohella on tärkeää ottaa tarkasteluun mukaan myös pankkivalvonnan rooli.
– Erityisesti Euroopan keskuspankin harjoittama valvonta on hyvin yksityiskohtaista ja läpitunkevaa, välillä se vaikuttaa olevan jopa mikromanageeraamista. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, miten pankit ottavat riskiä ja mihin niiden luotonanto kohdistuu.
Ritakallio lisää, että rahoituksen saatavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ei tarkoita sääntelyn tai valvonnan keventämistä.
– Nyt ei puhuta mistään rajuista purkutalkoista, vaan sääntelyn selkeyttämisestä, tarkoituksenmukaisemmin toimivan ja hallittavan sääntelykokonaisuuden luomisesta. Finanssiala pystyisi kirittämään taloutta paljon kovempaankin kasvuun, jos sääntely antaisi myöten”, Ritakallio päättää.
