Intialainen viikkolehti The Week on haastatellut Ukrainan presidenttinä vuosina 2005–2010 toiminutta Viktor Juštšenkoa.
Ukrainan keskuspankkia 1990–luvulla johtanut Juštšenko tunnetaan maan valuutan grivnan isänä, vuosien 1999–2001 pääministerinä ja vuoden 2004 verettömän oranssin vallankumouksen johtohahmona.
Syksyllä 2004 venäläiset yrittivät myrkyttää Juštšenkon dioksiinilla. Hän selvisi, mutta myrkky jätti ikuiset terveysongelmat ja arvet kasvoihin.
”Venäjän vientituotteet ovat väkivalta, kuolema ja tuho”
Juštšenkon mukaan vielä tänäkin päivänä ”me epäonnistumme näkemään totuuden imperialistisesta ja kolonialistisesta Venäjästä“.
– Se on valtava maa, jota asuttaa sadat kansallisuudet, vähemmistöt. Siperiassa ja maan syrjäosissa on ainakin 200 alkuperäiskansaa, joiden kulttuurit ovat katoamassa. Aina kahden kolmen vuoden välin jokin alkuperäiskansan kieli kuolee hiljaa.
Hänen mukaansa Venäjän todelliset vientituotteet eivät ole öljy, kaasu, mineraalit, kulta tai sen valtavat rikkaudet.
– Vaan sen vientituotteita ovat väkivalta, kuolema, sota, tuho ja vaara. Johtajat ovat järkyttyneitä. Kaikkialla maailmassa kuulemme ”Kenelle kellot soivat“ ja ”Kuka on seuraava“? Minä sanon ”Ne soivat meille kaikille“. Kukaan ei ymmärrä Venäjän koloniaalista luonnetta.
Juštšenko sanoo, että Venäjän ja Ukrainan välillä käydään järjestyksessään 24:tä sotaa.
– Koko historian aikana rauhan aikoja on ollut vähemmän kuin miehityksen ja sodan. Jopa [Vladimir] Lenin julisti kaksi sotaa Ukrainaa vastaan. Vaikka odotimme, että Venäjä saattaisi aloittaa sodan meitä vastaan, olimme järkyttyneitä, kun tämä nykyinen alkoi. Putin ja Venäjä omaavat toisenlaiset arvot ja ideat. Venäjällä kansa ei osoita mieltään. Yksittäiset mielenosoittajat vangitaan heti. Tavallinen kansa on propagandan manipuloimaa.
”En tunnista nykyistä Vladimir Putinia”
Ukrainan presidenttinä Juštšenko vieraili ensitöikseen ”Venäjän hyvänä naapurina“ Moskovassa Vladimir Putinin luona vuonna 2005.
– Mutta olin jo tavannut Putinin aiemmin ollessani pääministeri vuonna 2000. Ja tapasin hänet monesti tuon jälkeen. En todellakaan tunnista nykypäivän Putinia. Hän sanoi, ettei Venäjä koskaan hyökkäisi Ukrainaan tai miehittäisi osia siitä.
Juštšenko muistelee kuuluisaa vuoden 2007 Münchenin turvallisuuskonferenssia, jossa Putin sotaisasti hyökkäsi länsimaita ja vallitsevia ulko- ja turvallisuuspoliittisia rakenteita vastaan.
– Olin vierailulla Saksassa tavaten kansleri Angela Merkelin. Istuin hänen lähellään samaisessa Münchenin konferenssisalissa Putinin puheen aikana, kun tämä esitti erittäin jyrkkiä ja kategorisia näkemyksiään. Joka kerta Putinin näitä esittäessä rouva Merkel sanoi ”Mitä hän oikein puhuu?” ja ”Mitä hän tarkoittaa?”.
Juštšenko sanoo, että nyt voi todeta jokaisen Putinin suustaan päästämän sanan olevan valhe.
– Rehellisesti, en haluaisi enää keskustella hänen nykyisen persoonansa kanssa. Hän johtaa Venäjää katastrofiin. Hän tuhoaa Venäjän, kääntää ajan taaksepäin tehden Venäjästä heikosti kehittyneen kolmannen maailmaan maan, toteaa Juštšenko ja antaa esimerkin:
– Putinin viimeisen 25 vuoden vallan aikana Venäjän talouskasvun dynamiikka on ollut 1 prosentti. Vertailuna! Intian kasvu samana aikana on ollut 800 prosenttia.
Venäjän raaka-ainevarannot ovat valtavat aina puusta jalometalleihin, kullasta timantteihin ja kaasusta öljyyn.
– Mutta maa on silti sijoitukseltaan 119. terveyspalveluissa ja elämänlaadussa, huomauttaa Juštšenko.
”Budapestin sopimusta noudatti ainoastaan Ukraina”
Juštšenko huomauttaa, että nykysodan ymmärtämiseksi tärkeää on ymmärtää, millainen hallinto maata on johtanut viimaisen neljännesvuosisadan ajan.
– Maailman suurimmalla maalla Venäjällä ei ole yhtäkään vapaata toimittajaa. Miten maa voi selvitä 21. vuosisadalla ilman vapaata ajattelua, luovuutta, kriittistä analyysiä? – Lahjakkaimmat ja toisinajattelevat ihmiset ovat Venäjän vankiloissa tai maanpaossa
Hän sanookin, että ne päättäjät, jotka puhuvat “konfliktista” kansanmurhasodan sijaan “avatakseen keskusteluyhteyden Putiniin katsovan menneisyyteen eivätkä tulevaisuuteen.”
– Ukraina luovutti [maailman] kolmanneksi suurimman ydinasevarantonsa, jonka arvo oli 200 miljardista biljoonaan dollariin, riippuen siitä miten pelotteen arvo lasketaan. Vastineeksi saimme Budapestin sopimuksen [1994], jota noudatti ainoastaan Ukraina. Kaikki muut sopimusosapuolet rikkoivat omat sitoumuksensa, toteaa Juštšenko ja jatkaa Yhdysvaltoihin viitaten:
– Valitettavasti Budapestin sopimuksen takaajat yrittävät nyt välittää hyökkääjän ja uhrin välillä asettaen ne tasa-arvoiseen asemaan voimaannuttaen näin hyökkääjää.
”Ukrainalaiset antavat henkensä Euroopan rauhan puolesta”
Juštšenko arvioi, että maiden johdossa on tapahtunut tiettyä arvojen häviämistä.
– Yhdysvallat on jättämässä pitkäaikaisen kumppaninsa Euroopan; Amerikkalais-venäläiset suhteet ovat kaukana vakaudesta ja voimatasapainosta. Euroopan johtajat ovat usein epäröiviä, pelkäävät Venäjää, jonka talous on Teksasin kokoinen ja muodostaa 1,7 prosenttia maailman bkt:sta.
Ex-presidentti ihmettelee ”kuinka paljon verenvuodatusta on liikaa ennen kuin maailma ymmärtää, että meidän tulee yhdessä toimia?”.
– Miten Kiovassa ohjusiskussa tapettu kaksi kuukautta vanha vauva eroaa kenestä muusta tahansa vauvasta rauhallisessa Euroopassa tai missään maailmalla?
Justsenko sanookin, että Euroopassa eniten rauhaa tarvitsevat ukrainalaiset.
– Ei ole aikaa myönnytysleikeille ja sanan ”rauhan” kanssa pelleilylle. Ukrainalaiset antavat henkensä suojellessaan loistavien Euroopan pääkaupunkien rauhallisia päiviä ja öitä. Ukrainalaiset kirjoittavat meidän aikamme kronikat verellään muokaten historiaa, painottaa Justsenko ja lisää:
– Kuten jo sanoin, kellot soivat meille kaikille. Joka ikisen maan tulisi nyt toimia vakavasti ja omata poliittinen tahto Ukrainan auttamiseksi ja Venäjän pakottamiseksi rauhaan.
