Britannian ilmavoimien entinen operaatiopäällikkö Greg Bagwell kommentoi viestipalvelu X:ssä Venäjän hävittäjien ja lennokkien viimeaikaisia ilmatilaloukkauksia Nato-maissa.
Kolme Venäjän hävittäjää loukkasi Viron ilmatilaa viime perjantaiaamuna noin 12 minuutin ajan. Vastaavia tapauksia on ollut kuluvan vuoden aikana ainakin viisi kappaletta. MiG-koneita vastaan hälytettiin Italian F-35-häivehävittäjiä sekä ruotsalaisia ja suomalaisia koneita.
Nato torjui hallitusti venäläiset MiG-31-hävittäjät Virossa.
– Pysäytykset ilmatilassa Naton rajojen lähellä ovat ymmärrettävästi nousemassa kuumaksi puheenaiheeksi, Bagwell sanoo.
Lähestyvät venäläiskoneet
Hän selittää, miten Naton jäsenmaiden hävittäjät kohtaavat, tunnistavat ja pysäyttävät venäläishävittäjät:
– Kun venäläisen lentokoneen havaitaan lähestyvän Naton ilmatilaa, tehdään päätös lähettää ilmaan hälytysvalmiudessa olevat lentokoneet lähimmästä sopivasta paikasta. Normaalisti lähetetään kaksi lentokonetta, ja ne ovat ilmassa noin viiden minuutin kuluttua ja matkalla kohti pysäytyspistettä.
Heti ilmaan noustuaan ne ottavat yhteyden Naton ilmaoperaatiokeskukseen saadakseen tehtävän yksityiskohdat ja ohjeet sekä mahdolliset päivitykset voimankäyttösäännöistä.
– Lentohenkilöstö suorittaa viimeiset tarkastukset ja valmistautuu pysäytykseen. Tässä vaiheessa ei ehkä ole tarvetta ilmoittaa läsnäolostaan omalla tutkallaan. Radion hätätaajuuksilla on jo yritetty ottaa yhteys tunnistamattomiin lentokoneisiin, Greg Bagwell sanoo.
Venäläiset lentokoneet eivät yleensä ilmoita lentosuunnitelmiaan, kytke päälle transpondereitaan tai ota yhteyttä radiolla (kansainvälisten sääntöjen vastaisesti), mutta ne yleensä pysyvät kansainvälisessä ilmatilassa ja kansallisen ilmatilan ulkopuolella.
– Joten varjostus on lennon turvallisuuden varmistamista yhteistyöhaluttomien lentokoneiden varalta, koska Venäjä ei välitä säännöistä; mutta tunkeutuminen kansalliseen ilmatilaan on paljon vakavampi rikkomus ja vaatii ennakoivampia toimia niiden poistamiseksi.
– Ihannetapauksessa tunnistusta ja pysäytystä tekevä lentokone saa näköyhteyden asettumalla venäläisen lentokoneen taka- ja alapuolelle. Huono sää voi tehdä tästä paljon vaikeampaa tai liian vaarallista – jolloin pidetään hienovarainen etäisyys. Sitten kone pyrkii siirtymään sen (venäläiskoneen) viereen, Bagwell selittää.
Toinen tunnistusta tekevä lentokone pitää sopivan etäisyyden siten, että ase voidaan tarvittaessa laukaista nopeasti.
– Nato-maiden lentokoneilla on aina luontainen oikeus itsepuolustukseen, jos ne joutuvat hyökkäyksen kohteeksi, Bagwell kertoo.
Venäläistä lentokonetta lähestyvä kone pyrkii saamaan sekä radio- että näköyhteyden venäläisen lentokoneen ohjaamoon.
– Tällä tavalla tehdään selväksi, että niitä on tultu pysäyttämään ja että niiden pitää noudattaa ohjeita.
– Tässä kohdassa riskit ovat suurimmillaan, koska venäläisten lentokoneiden tiedetään suorittaneen vaarallisia ja turvattomia liikkeitä Nato-maiden lentokoneiden ympärillä. Jos ne (venäläiskoneet) edelleen jättävät ohjeet huomiotta, tunnistava lentokone voi näyttää ohjuksiaan, ampua soihtuja tai jopa ampua tykillään varoittaakseen niitä, Bagwell sanoo.
”Venäjällä ei pitäisi olla epäilystäkään”
Jos venäläiset lentokoneet eivät suorita vihamielistä tekoa tai osoita vihamielisiä aikomuksia, niitä vastaan ei voida hänen mukaansa käyttää tappavaa voimaa, vaikka kansalliseen ilmatilaan tunkeutuva aseistettu lentokone voitaisiin luokitella vihamieliseksi.
– Vähintäänkin lentokoneet saatettaisiin pois, Greg Bagwell toteaa.
Naton lausunnon mukaan ”Venäjällä ei pitäisi olla epäilystäkään: Nato ja liittoutuneet käyttävät kansainvälisen oikeuden mukaisesti kaikkia tarvittavia sotilaallisia ja ei-sotilaallisia välineitä puolustautuakseen ja torjuakseen kaikki uhat kaikista suunnista. Jatkamme reagointia valitsemallamme tavalla, ajoituksella ja alueella. Sitoutumisemme 5. artiklaan on raudanluja”.
– Lausunnossa ei viitata tarkkaan vastaukseen tulevissa tapahtumissa, mutta jätetään ”kaikkien tarvittavien toimenpiteiden” käyttö avoimeksi. Venäjälle on tietysti saatettu tiedottaa yksityisesti siitä, mitä he voivat odottaa ensi kerralla. Meidän muiden on odotettava ja katsottava, Bagwell tuumii.
Naton ilmatilan päivittäistä ilmavalvontaa Pohjois-Euroopassa hoidetaan Saksan Uedemin yhdistetystä ilmaoperaatiokeskuksesta. Tämä sisältää nykyiset laajennetut ilmavalvontatehtävät Baltian maissa ja Naton itäisellä sivustalla.
Air intercepts around the borders of NATO are, understandably, becoming a hot topic. Here’s a quick thread to explain what is going on and how it is done. 🧵1/18 pic.twitter.com/QDO63bgGCn
— Greg Bagwell (@gregbagwell) September 24, 2025
