Tämä joulu voi olla ratkaiseva hetki Euroopalle, kirjoittaa Britannian asevoimien eversti evp. Hamish de Bretton-Gordon The Telegraph -lehdessä.
– Se saattaa vielä avata tien rauhalle Ukrainassa ja tuoda edes jonkinlaista vakautta koko mantereelle. Yhtä hyvin se voi kuitenkin merkitä hetkeä, jolloin kaikki toivo rauhasta haihtuu Donbasissa ja Eurooppa ajautuu yhä lähemmäs suoraa vastakkainasettelua Venäjän kanssa, De Bretton-Gordon kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että Naton pääsihteeri Mark Rutte antoi eilen jyrkän arvion: jos sota jatkuu rajoittamatta, tällainen lopputulos muuttuu yhä todennäköisemmäksi.
Rutte varoitti Berliinissä, että Euroopan tulee valmistautua samalla vakavuudella kuin isovanhempamme aikoinaan, vahvistaa nopeasti puolustuskykyjä ja karistaa loputkin itsetyytyväisyydestään.
– Euroopan pitäisi varautua sotaan, Rutte sanoi ja jatkoi, että Venäjä näkee meidät seuraavana kohteenaan ja Nato on jo uhattuna.
Rutten viesti oli selvä, aika ei ole puolellamme ja ratkaisevien toimien aika on nyt.
De Bretton-Gordonin mukaan tämä viikko tai vähintään joulua edeltävä aika tulee osoittamaan, onko kestävä ja oikeudenmukainen rauha mahdollinen vai olemmeko todella vuoden 1939 hetkessä, johon Rutte viittasi.
– Tätä taustaa vasten meidän pitää arvioida [presidentti] Donald Trumpin poikkeuksellista haastattelua Politico-lehdessä aiemmin tällä viikolla. Siinä hän arvostelee Eurooppaa vihjaa asettavansa oman suhteensa Venäjään ja sitä kautta myös Yhdysvaltojen suhtautumisen, perinteisten transatlanttisten siteiden edelle. Hän antaa ymmärtää, että Ukraina on häviämässä, mitä se ei ole, ja ehdottaa, että sen on yksinkertaisesti antauduttava, De Bretton-Gordon analysoi.
Trump ilmoitti jälleen yhden määräajan sodan lopettamiselle, joulun, ja väitti, että Euroopan on nyt saatava Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ”kuriin”.
Zelenskyi puolestaan on keskustellut useasti Euroopan johtajien kanssa ja esittänyt Valkoiselle talolle oman suunnitelmansa rauhasta.
Euroopan johtajien puhelua tällä viikolla Trumpin kanssa on kuvailtu kireäksi. Trump tiivisti sen myöhemmin sanomalla, että ”varsin kovia sanoja” käytettiin. Lisäksi hän vähätteli, että käytiin ”joitakin pieniä kiistoja henkilöistä”.
– Jos Trump todella ajattelee näitä ”pieniksi” asioiksi, rauha on yhä kaukana. Zelenskyi vaikuttaa riittävän pragmaattiselta hyväksyäkseen, joskin vastahankaisesti, että jotkin Venäjän laittomasti valtaamista alueista eivät ehkä ole palautettavissa. Mutta hän ei tule luopumaan koko Donbasista, vaikka Trump yrittääkin kehystää sitä vähäpätöiseksi yksityiskohdaksi, De Bretton-Gordon sanoo.
Samassa haastattelussa Trump syytti Zelenskyi’ä siitä, että tämä käyttää sotaa vältelläkseen vaaleja, mikä toistaa Vladimir Putinin väitettä siitä, että Zelenskyillä ei olisi mandaattia.
Hamish de Bretton-Gordon jatkaa, että Zelenskyi teki rohkean strategisen vastavedon, kun ilmoitti, että Ukraina voi järjestää vaalit 50-90 päivän sisällä, mikäli saadaan aikaan tulitauko sekä uskottavat turvatakuut sekä Yhdysvalloilta että Venäjältä.
– Näin tehdessään hän saattoi päihittää pelissä sekä Trumpin että Putinin. Nyt nähdään, kuinka nopeasti Kreml päättää, että vaalit ovat sittenkin tarpeettomat, mikä kumpuaa sen vastenmielisyydestä vapaata ja reilua demokraattista prosessia kohtaan.
De Bretton-Gordonin mukaan varovaiseen optimismiinkin on silti aihetta. Suuri osa monikohtaisesta rauhansuunnitelmasta vaikuttaa olevan Ukrainan hyväksyttävissä, kuten nopeutettu EU:hun pääsy, jälleenrakennussitoumukset ja turvatakuut.
Silti Donbasin kohtalo vaikuttaa olevan ratkaiseva piste sodan ja rauhan välillä. Venäjän väitteet suuresta etenemisestä Pokrovskin alueella kohtasivat takaiskun tällä viikolla, kun Ukrainan joukot palauttivat hallintaansa noin neljänneksen kiivaiden taisteluiden kohteena olevasta kaupungista. Venäjä ei ole pystynyt tekemään lopullista läpimurtoa, vaikka se on laittanut liikkeelle jopa 170000 sotilasta.
– Eurooppa ei voi jäädä sivustakatsojaksi, kun Trump pyrkii painostamaan Zelenskyi’ä, eikä se voi sallia Putinin aggression palkitsemista. Vuoden 2025 lähestyessä loppuaan olemme syvällä ”kaikki tai ei mitään” -vaiheessa.
– Rohkaisevaa on, että tuoreiden mielipidemittausten mukaan useimmat amerikkalaiset tukevat mieluummin Ukrainaa kuin Trumpin ehdotusta hylätä se Moskovan käsiin. Amerikkalaiset ovat kahdesti aiemmin marssineet Euroopan puolustukseksi aseiden ääntä seuraten. Meidän on toivottava, että he tekevät niin vielä kerran ja tällä kertaa estääkseen kolmannen maailmansodan, eivät osallistuakseen siihen, De Bretton-Gordon toteaa.
