Suomessa huomio on nyt hyvin tiukasti presidentinvaaleissa, ja niin pitääkin. Maalle valitaan ulkopolitiikan johtajaa, puolustusvoimien ylipäällikköä ja arvojohtajaa. Tässä kilpailussa kokoomuksella on mukana moninkertainen ministeri, entinen pääministeri ja puoluejohtaja Alexander Stubb, jolla on juuri sellaista kokemusta, näkemystä ja osaamista, jota nyt presidentin tehtävässä tarvitaan. Hän on ehdokkaista se, joka kykenee tekemään Suomesta maailmalla kokoaan isomman toimijan. Kaikki tuki Alexille molemmilla kierroksilla!
Heti presidentinvaalien jälkeen nurkan takana odottavat jo kesäkuun eurovaalit. Niissä linjataan mihin suuntaan Eurooppaa viedään seuraavat viisi vuotta.
Edellisissä eurovaaleissa kärkiteemaksi nousi ilmastonmuutoksen torjunta. Se näkyi vahvasti sekä vaalituloksessa, että sitä seuranneessa politiikassa. Green Deal on dominoinut kuluneen kauden EU-politiikkaa.
Tärkeitä tavoitteita on viety eteenpäin, mutta osa keinoista on ollut varsin epäonnistuneita. Komissio on tuottanut sadoittain uusia ehdotuksia, joissa on myös päällekkäisyyksiä, ristikkäisyyksiä ja liikaa hallinnollista taakkaa. Siksi vastaliikettä on odotettavissa.
On selvää, että vihreään siirtymään tarvitaan jatkuvuutta. Nyt olisi keskityttävä järkevään toimeenpanoon, tehtävä tarpeelliset korjausliikkeet ja purettava liiallista sääntelyä.
Samalla kun ilmastonmuutos ei teemana ole mihinkään hävinnyt, Eurooppaa haastaa nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kansainvälisten jännitteiden kasvu ja geotalouden nousu. Kilpailu raaka-aineista ja teknologioista kiristyy, energiakriisi ja inflaatio näkyvät ihmisten arjessa. Kesäkuun EU-vaalien teemat tulevatkin keskittymään selkeästi talouteen ja turvallisuuteen.
Tähän suuntaan viittaavat myös puolueiden kannatuskyselyt eri maissa. Vaaliennusteiden mukaan EU-parlamentti tulee oikeistolaistumaan ja myös kansallismielisyys kasvaa. Vihreät ja liberaalit menettävät paikkojaan, oikeistonationalistit ja konservatiivit puolestaan saavat lisää jalansijaa, ennustaa Politico-lehden kokoama kuukausittainen vaaliennuste Poll of Polls.
Jos EU-vaalit pidettäisiin nyt, Politicon ennusteen mukaan säilyisi kokoomuksen edustama keskustaoikeiston EPP edelleen selvästi suurimpana puolueena (178) pitäen suunnilleen nykyisen paikkamääränsä. Samoin sosialistit pystyisivät tukevasti kakkosena (145). Kolmospaikalle olisi sen sijaan nousemassa kannatustaan reippaasti nostava nationalistiryhmä ID (96) ja sen kantaan konservatiiviryhmä ECR (89), joka kamppailisi nelospaikasta paikkojaan rajusti menettävän liberaaliryhmä Renew Europen (86) kanssa. Tähän vaikuttaa erityisesti vaaliasetelma Ranskassa, jossa viime EU-vaaleissa uutena EU-parlamenttiin sisään pyyhältänyt Emmanuel Macronin puolue on menettämässä asemansa samalla kun maan oikeistonationalistit nousevat. Tulevan EU-parlamentin 720 edustajasta 81 valitaan Ranskasta. Rajua tappiota enteillään myös vihreille, jotka ennusteen mukaan menettäisivät yli kolmanneksen paikoistaan (43) ja olisivat taas vasemmiston (33) kanssa samaa kokoluokkaa.
EU-parlamentin kokoonpano ja puolueiden voimasuhteet vaikuttavat aivan keskeisesti siihen, millaista EU-politiikkaa seuraavat vuodet toteutetaan. Ensimmäinen askel tässä on uuden komission puheenjohtajan valinta. Nykyinen komission puheenjohtaja, saksalainen Ursula von der Leyen (EPP) ei ole vielä ilmoittanut pyrkivänsä jatkokaudelle, mutta tästä odotetaan ilmoitusta muutaman viikon sisällä. Jos EPP on vaaleissa suurin puolue ja Eurooppa-neuvosto von der Leyeniä tehtävään esittää, hän tarvitsee EU-parlamentin enemmistön tuen. Viimeksi valinnan tueksi koottiin EPP, SD ja RE -koalitio. Samalla koalitio sopi myös yhteisestä poliittisesta ohjelmasta, jota komissio osaltaan lähti toteuttamaan.
Nykyisten kannatuskyselyiden perusteella vastaava kolmen puolueen yhteistyö olisi edelleen mahdollinen ja riittäisi enemmistöön, joskin nykyistä niukempaan. Mahdollista olisi myös ECR:n ottaminen neljänneksi mukaan koalitioon, joskin se edellyttäisi ryhmän maltillistumista. Tätä ei välttämättä ole odotettavissa, tietäen että ryhmän kantava voima Laki ja Oikeus -puolue PiS on joutunut Puolassa oppositioon.
EU-parlamentin lisäksi iso merkitys EU-politiikan linjoissa on jäsenmailla ja niiden esitysten pohjalta valittavilla komissaareilla. Myös jäsenmaiden hallitukset ovat nyt enemmän oikealla kuin vasemmalla. Keskustaoikeiston EPP johtaa 10 hallitusta, liberaalit kuutta ja ECR kahta. Sosialistipääministeri on vain viidessä EU-maassa, ja näistäkin Portugalissa pidetään vielä keväällä vaalit. Neljä päämiestä ei kuulu mihinkään eurooppalaiseen puolueryhmään. Kun komissaarit yleensä tulevat hallituspuolueiden riveistä, keskustaoikeisto- ja liberaalipainotus tulee näkymään myös kollegion kokoonpanossa ja komissaarien edustamassa arvomaailmassa.
EU-politiikka ja päätökset eivät synny tyhjiössä. Ne ovat aina neuvottelujen tuloksia, joiden taakse on täytynyt koota enemmistö. Kesäkuun eurovaalit määrittävät, miten tuon enemmistö muodostuminen tulevina vuosina onnistuu ja mikä on Euroopan suunta.
