Yhdysvaltojen suunnitelma pitkän kantaman ohjusten sijoittamisesta Saksaan on ajautunut epäselvään tilanteeseen maiden kiristyneiden suhteiden vuoksi.
Kyse on Yhdysvaltain maavoimien pitkän kantaman tuliyksiköstä, jonka oli määrä tuoda Eurooppaan muun muassa Tomahawk-risteilyohjuksia, SM-6-ohjuksia ja myöhemmin hypersonisia aseita. Yhdysvallat ja Saksa ilmoittivat heinäkuussa 2024, että aseiden vaiheittainen sijoittaminen Saksaan alkaisi vuonna 2026.
Aseilla olisi selvästi pidempi kantama kuin nykyisillä maasta laukaistavilla järjestelmillä Euroopassa.
Viikonloppuna useat mediat kertoivat Pentagonin luopuvan suunnitelmasta. Saksan puolustusministeriö kiisti maanantaina, että päätös olisi lopullinen. Ministeriön edustajan mukaan aseet on edelleen tarkoitettu Saksaan sijoitettaviksi.
Yhdysvallat ilmoitti samalla vetävänsä Saksasta noin 5 000 sotilasta. Pentagonin mukaan vähennys toteutetaan seuraavien 6–12 kuukauden aikana. Päätös liittyy Washingtonin ja Berliinin kiistaan Iranin sodasta sekä kauppapoliittisiin jännitteisiin.
War Zone -sivuston mukaan ohjussuunnitelman peruuntuminen tai lykkääntyminen voisi jättää Euroopan Nato-maat ainakin lähivuosiksi alakynteen Venäjän pitkän kantaman iskuvoimaan verrattuna. Aseiden oli tarkoitus toimia välivaiheen pelotteena siihen saakka, kunnes eurooppalaiset maat saisivat käyttöön omia vastaavia järjestelmiään.
Saksaan suunniteltuihin aseisiin olisi kuulunut Typhon-järjestelmä, jolla voidaan laukaista SM-6- ja Tomahawk-ohjuksia. Tomahawkin maalta laukaistava versio voi osua maakohteisiin noin 1 600 kilometrin päästä. Suunnitelmiin on liitetty lisäksi hypersoninen Dark Eagle -ase, jonka kantamaksi on arvioitu yli 2 700 kilometriä.
Uusi ohjuskilpailu
Yhdysvallat irtautui vuonna 2019 keskimatkan ydinaseet kieltäneestä INF-sopimuksesta, koska se syytti Venäjää sopimuksen vastaisen 9M729-risteilyohjuksen käyttöönotosta. Kreml on kiistänyt syytökset. Sen jälkeen Euroopassa on käytännössä avautunut uusi maalta laukaistavien keskipitkän ja pitkän kantaman ohjusten kilpailu.
Venäjä on käyttänyt Ukrainaa uusien aseiden testialustana. War Zone nostaa esimerkiksi Oreshnik-nimellä tunnetun keskimatkan ballistisen ohjuksen. Tavanomaisella taistelukärjellä varustettuna ase on osa Venäjän kaukovaikutteista iskukykyä, mutta ydinasekelpoisena se muuttaisi Euroopan turvallisuusasetelmaa vielä merkittävämmin.
Euroopassa on käynnissä useita hankkeita, joilla pitkän kantaman asevajeeseen pyritään vastaamaan. Ranska, Saksa, Italia, Puola, Ruotsi ja Britannia ovat mukana ELSA-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää eurooppalainen pitkän kantaman iskujärjestelmä.
Aiemmin hankkeen tavoiteaikataulu on ulottunut 2030-luvulle, mutta Valkoisen talon ohjussuunnitelmien epävarmuus voi lisätä painetta nopeuttaa sitä.
Saksa ja Britannia ovat lisäksi ilmoittaneet suunnitelmasta kehittää yhdessä yli 2 000 kilometrin kantaman täsmäase. Toistaiseksi hankkeilta puuttuu kuitenkin sama nopea vaikutus, jonka Yhdysvaltain valmiit järjestelmät olisivat voineet tuoda Eurooppaan jo vuodesta 2026 alkaen.
Saksan puolustusministeriön mukaan eurooppalaiset maat valmistelevat joka tapauksessa omia hankintojaan, jos Yhdysvaltain ohjukset eivät saavu.
Se ei kuitenkaan poista välitöntä ongelmaa. Euroopan Nato-mailla ei ole vielä käytössään saman mittakaavan maalta laukaistavaa pitkän kantaman iskuvoimaa, jolla ne voisivat nopeasti vastata Venäjän kasvavaan ohjusarsenaaliin.