Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi blogissaan, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on palauttanut Euroopan unionin alkuperäisen tehtävän eli rauhan turvaamisen politiikan ytimeen.
Pentikäisen mukaan Suomen ja Euroopan kannalta ratkaisevaa on nyt, että Ukraina saa edelleen vahvaa poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea.
Pentikäinen muistuttaa, että Euroopan integraation lähtökohta oli rauhan rakentaminen. Hän viittaa Ranskan entisen pääministerin Robert Schumanin vuonna 1950 pitämään puheeseen, jota pidetään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustana. Yhteisöstä kasvoi myöhemmin nykyinen Euroopan unioni.
Pentikäisen mukaan EU syntyi ennen muuta rauhan liikkeenä.
– EU on syntynyt valtavan ruumisvuoren päälle ennen muuta rauhan liikkeenä, ja sellaisena on onnistunut. Siksi tänään on syytä osoittaa kiitollisuutta yhteisen Euroopan rakentajille.
Hänen mukaansa tämä tehtävä näytti pitkään jääneen historiaan, kun huomio keskittyi sisämarkkinoihin ja EU-sääntelyyn. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen.
Rauha Euroopassa ei ole itsestäänselvyys
Pentikäinen katsoo, että Venäjä muistutti eurooppalaisia siitä, ettei sodan uhka ole kadonnut Euroopasta eikä rauha ole itsestäänselvyys. Sodan ja rauhan kysymykset ovat hänen mukaansa jälleen keskeinen osa Euroopan agendaa.
– Venäjä muistutti hyväuskoisia siitä, että sodan uhka Euroopassa ei ole ohi eikä rauha itsestäänselvyys, Pentikäinen painottaa.
Epävarmuutta lisää hänen mukaansa Yhdysvaltojen uusi hallinto presidentti Donald Trumpin johdolla. Pentikäinen arvioi, ettei Eurooppa voi enää pitää varmana, että Yhdysvallat seisoisi sen rinnalla kaikissa tilanteissa. Tämä horjuttaa hänen mukaansa myös puolustusliitto Naton perustaa.
Yritysten näkökulmasta turvallisuuspolitiikka ei ole etäinen kysymys. Pentikäinen kirjoittaa, että rauha ja vakaus ovat yritystoiminnan perusta. Ilman niitä yritysten toiminta vaikeutuu ratkaisevasti, kuten Ukrainan sota ja Lähi-idän kriisit hänen mukaansa osoittavat.
– Yritysten kannalta rauha ja vakaus ovat kaiken lähtökohta ja perusta. Ilman niitä yritystoiminta on erittäin vaikeaa, kuten Ukrainasta ja Lähi-idästä tänään näemme.
Hän pitää koko Euroopan kannalta välttämättömänä, että Ukraina pystyy puolustautumaan Venäjää vastaan. Pentikäisen mukaan kyse on myös yrityksille kohtalonkysymyksestä. Siksi EU-maiden on hänen mielestään tuettava Ukrainaa horjumatta.
Nato vahvisti turvallisuutta, mutta tekemistä riittää edelleen
Pentikäinen korostaa myös Naton kestävyyttä. Hänen mukaansa Suomelle on tärkeää, että Nato selviää Yhdysvaltojen nykyhallinnon yli ja että Yhdysvallat pysyy jatkossakin läntisen liittouman ankkurina.
Suomen asema Euroopan itäisenä maana tekee puolustuksesta Pentikäisen mukaan erityisen tärkeän. Hän toteaa, että Suomi on pitänyt omasta puolustuksestaan huolta, mutta tekemistä riittää edelleen. Nato-jäsenyys on hänen mukaansa vahvistanut Suomen turvallisuutta, vaikka Yhdysvaltojen nykyinen suunta aiheuttaa epävarmuutta.
Pentikäinen arvioi, että Euroopan maille puolustuksen vahvistaminen on pitkä urakka vuosikymmenten laiminlyöntien jälkeen. Hänen mukaansa vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole. Vaikka Euroopan puolustuksen perusta on Nato, EU:lla on hänen mielestään tärkeä rooli puolustusteollisuuden vahvistamisessa ja kokonaisturvallisuuden rakentamisessa.
Talouden merkitystä ei pidä vähätellä
Turvallisuuden rinnalla Pentikäinen nostaa esiin EU:n talouden. Hänen mukaansa unionin pitäisi ottaa nykyistä rohkeampi ote oman kilpailukykynsä vahvistamiseen. Avainasemassa ovat sisämarkkinat, joita hän pitää Euroopan suurena mahdollisuutena.
Pentikäisen mukaan EU:n pitäisi olla alue, jossa ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma liikkuvat sujuvasti. Hänen arvionsa on kuitenkin, että sisämarkkinoista on tullut yrityksille vaikeasti läpäistävä sääntelykokonaisuus. Tämä vaikeuttaa toimintaa yli maarajojen.
– EU:n pitäisi olla toimiva sisämarkkina, jossa ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma liikkuvat, mutta valitettavasti siitä on tullut sääntelyhäkkyrä, jossa yritysten ei ole helppo toimia maarajojen yli.
Hän katsoo, että toimivat sisämarkkinat lisäisivät kilpailua, vahvistaisivat yrityksiä ja kasvattaisivat ajan myötä Euroopan taloutta ja hyvinvointia. Samalla EU:n on hänen mukaansa avattava yrityksille uusia markkinoita, koska kauppapolitiikasta on tullut yhä selvemmin osa suurvaltapolitiikkaa.
Pentikäinen liittää nykyhetken Schumanin julistuksen perintöön. Schumanin ajatus Ranskan ja Saksan hiili- ja terästuotannon yhteisestä hallinnasta loi pohjan yhteistyölle, jonka tarkoituksena oli tehdä uusi sota Euroopassa mahdottomaksi.
Schumanin mielestä ”maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin. Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään”.
– Tämä on totisinta totta tänäkin Eurooppa-päivänä, Pentikäinen huomauttaa.