Euroopan unionissa ja Suomessa keskustellaan parhaillaan uudesta 150 miljardin euron Safe-rahoitusvälineestä, jonka tavoitteena on vauhdittaa Euroopan yhteisiä puolustushankintoja.
Keskustelun ytimessä pitäisi olla kysymys: miten Eurooppa varautuu turvallisuusympäristön murrokseen ja vastaa Venäjän muodostamaan pysyvään uhkaan? Valitettavasti keskustelu Suomessa on jäänyt kiinni toissijaiseen asiaan – yhteisvelan pelkoon – ja todellinen kysymys on jäänyt varjoon.
Nyt tarvitaan kirkas ääni ja selkeät tosiasiat.
Ensinnäkin: tämä väline ei ole yhteisvelkaa. Se ei ole tulonsiirtoa jäsenmailta toiselle eikä avustusten jakoa. EU:n komissio nostaa jäsenmaiden kysynnän pohjalta lainaa unionin budjettia vastaan suhteellisen edullisin ehdoin, ja lainaa rahoitusta eteenpäin halukkaille jäsenmaille puolustusinvestointeihin. Jokainen jäsenmaa vastaa itse omista lainoistaan ja niiden takaisinmaksusta. Jäsenmaat eivät vastaa toisten jäsenmaiden ottamista lainoista, EU-budjetti toimii vakuutena. Tämä on vapaaehtoinen väline, joka tarjoaa jäsenmaille rahoitusta yhteisiin puolustushankkeisiin, kuten tarvikehankintoihin. Myönnettävän rahoituksen painopisteet on sovittu yhdessä.
Toiseksi: kyse on meidän turvallisuudestamme. Jokainen euro, joka Euroopassa käytetään puolustukseen, on myös sijoitus Suomen turvallisuuteen. Kun EU-maat vahvistavat omaa kykyään puolustautua, vahvistuu samalla koko mantereen pelote joutua aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Meillä Suomessa on korkeatasoista puolustusteollisuutta. Safe-rahoitusväline tarjoaa mahdollisuuden osallistua eurooppalaisiin yhteishankintoihin – ei pelkästään ostajina, vaan myös toimittajina ja kehittäjinä. Olemme jo saaneet neuvoteltua mukaan meille keskeisiä painopisteitä: maataistelukyky, tykistö, ja sotilaallinen liikkuvuus. Näillä alueilla Suomen osaaminen on Euroopan huippua, mikä tarjoaa suurempia vientimahdollisuuksia teollisuudellemme ja mahdollistaa rahoituksen kohdentumisen oikeille alueille eli sinne, missä Eurooppaa puolustetaan.
Kysymys ei ole pelkästään taloudellinen. Kyse on myös geopoliittisesta viestistä. Eurooppa ymmärtää, missä ajassa elämme. Venäjän uhka on todellinen, pitkäkestoinen eikä se katoa itsekseen. Panostukset omaan puolustukseen vahvistavat myös transatlanttista yhteyttä. Yhdysvalloille on tärkeää, että Eurooppa kantaa vastuunsa. Tämä rahoitusväline on osa tuota viestiä.
Käytämme välinettä kokonaisharkintaan pohjautuen, jos se on Suomen kannalta järkevää. Mutta olisi lyhytnäköistä ja vaarallista torjua väline virheelliseen käsitykseen pohjautuvan pelon vuoksi. Kyse on turvallisuudesta. Kyse ei ole tulonsiirroista vaan varautumisesta. Kyse on siitä, pystyvätkö Eurooppa ja Suomi toimimaan ajoissa. Tämän vastustaminen tarkoittaa Euroopan puolustuksen vahvistamisen vastustamista.
Tässä ajassa yhteisen puolustuksen vahvistaminen on tärkeämpää kuin yksikään ideologinen iskulause. Siksi hallitus on päättänyt tukea välineen perustamista Suomen kokonaisedun ja turvallisuuden vastuullisesta lähtökohdasta. Muissa EU-maissa, kuten meille läheisessä Ruotsissa ja Tanskassa sekä Baltian maissa ja Puolassa, kysymys on ymmärretty eikä yhteisvelkapeikko ole virheellisiin pohjatiedoin lähtenyt laukalle. Kannustankin suomalaisia ja puolueita näkemään kokonaisuuden yli yksinkertaisen pelottelun.
