Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa, kertoo Eurostatin perjantaina julkaistu tilasto.
Euroalueen kokonaisinflaatio oli toukokuussa 2,6 prosenttia, kun se huhtikuussa oli 2,4 prosenttia.
Pohjainflaatio, josta on poistettu energian, ruuan ja juoman hintavaihtelut nousi toukokuussa yllättäen 2,9 prosenttiin, kun huhtikuun lukema oli 2,7 prosenttia.
Kyseessä oli ensimmäinen kuukausitason nousu viime vuoden kesäkuun jälkeen. Pohjainflaation kiihtymistä selitti erityisesti palveluinflaation kiihtyminen ja euroalueen hintojen nousu. Euroalueen hintojen nousu nojaa edelleen voimakkaasti palveluhintojen harteille.
OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan euroalueen pohjainflaatio yllätti vahvuudellaan, mutta hän ei usko tällä olevan vaikutusta Euroopan keskuspankin kesäkuun alun korkopäätökseen.
– Toukokuun inflaatiokehitys oli eittämättä pettymys, mutta emme usko lukujen muuttavan EKP:n rahapolitiikkanäkymää. Odotamme EKP:n avaavan koronlaskusyklin ensi viikolla laskemalla talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 3,75 prosenttiin. Koronlaskua on pohjustettu EKP-jäsenistön toimesta viime viikkojen aikana niin voimakkaasti, että laskusta pidättäytyminen aiheuttaisi vakavan kolauksen keskuspankin viestinnän uskottavuudelle. Korkomarkkinat hinnoittelevat laskun täysimääräisesti, Hännikäinen toteaa tiedotteessa.
Markkinat odottavat laajasti, että ensimmäinen koronlasku tapahtuu kesäkuun alussa. Koronlaskujen odotetaan jatkuvan vuoden loppupuolella.
– Näkemyksemme mukaan koronlasku merkitsee rahapolitiikan suursäätilan muutosta ja sitä, että keskuspankki valmistautuu laskemaan korkoja asteittain loppuvuoden aikana. Ennakoitua hitaampi pohjainflaation jäähtyminen, kireät työmarkkinat ja palkkapaineet jarruttavat keskuspankin haluja nopeisiin korkoliikkeisiin, Hännikäinen muistuttaa.