Euroalueen inflaatio kiihtyi, näin pankki arvioi vaikutuksia koroille

Kokonaishintojen nousu johtui pääosin palveluiden kallistumisesta.
Ihmisiä kauppakeskus Valkeassa Oulussa keskiviikkona 23. lokakuuta 2024., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Ihmisiä kauppakeskus Valkeassa Oulussa keskiviikkona 23. lokakuuta 2024., LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Euroalueen inflaatio kiihtyi marraskuussa 2,3 prosenttiin.

Energian hinnat halpenivat marraskuussa 1,9 prosenttia viime vuoden marraskuuhun verrattuna. Elintarvikkeet kallistuivat puolestaan 2,4 prosenttia.

Pohjainflaatio pysyi ennallaan 3,7 prosentissa. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintoihin.

– Inflaatioluvut eivät tarjonneet merkittäviä yllätyksiä, mutta näkemyksemme mukaan kokonaisinflaation kiihtyminen ja kovissa lukemissa jatkanut pohjainflaatio vesittivät odotuksia joulukuun isosta koronlaskusta, OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi tuoreeltaan tiedotteessa.

Hännikäisen mukaan kokonaisinflaation kiihtymiseen ei liity isompaa dramatiikkaa, sillä se selittyy viime vuoden heikkojen vertailuarvojen poistumisella vuositason inflaatioluvuista. Euroalueen inflaatio noudatti edelleen aiemmilta kuukausilta tuttua kaavaa ja kokonaishintojen nousu nojasi lähes yksinomaan palveluiden kallistumisen harteille. Palveluhinnat nousivat 3,9 prosentilla vuositasolla tarkasteltuna.

– EKP-jäsenistössä vallitsee laaja yhteisymmärrys lisäkoronlaskujen tarpeesta, mutta iso kysymys on tulevien koronlaskujen voimakkuus markkinoiden arvuutellessa 0,25 ja 0,5 prosenttiyksikön koronlaskujen mahdollisuutta, Hännikäinen toteaa.

Korkomarkkinat hinnoittelevat 0,25 prosenttiyksikön koronlaskun nyt todennäköisimpänä vaihtoehtona. Euroalueen vaisu talouskuva ja varsinkin teollisuuden pitkittynyt yskähtely ylläpitävät kuitenkin mahdollisuutta isommalle 0,5 prosenttiyksikön koronlaskulle.

– Näkemyksemme mukaan EKP:n on vaikeaa perustella kireällä rahapolitiikkalinjalla jatkamista nykyisessä vaisun talouskasvun ja vähitellen hellittävien hintapaineiden ympäristössä ja odotamme siksi koronlaskusyklin jatkumista. Ennakoimme EKP:n laskevan rahapolitiikkalinjan kannalta keskeistä talletuskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä seuraavassa joulukuun kokouksessa ja jatkavan samalla koronlaskutahdilla myös tammi-, maalis-, huhti- ja kesäkuun kokouksissa. Odotamme siis talletuskoron laskevan nykyiseltä 3,25 prosentin tasolta 2 prosenttiin ensi vuoden kesäkuuhun mennessä, Hännikäinen povaa.

Talouden piristyminen näkyy asuntomarkkinoilla.
Danske Bank laski ennustettaan Suomen talouskasvusta, mutta taloudessa näkyy myös konkreettisia kasvun merkkejä.
Mainos