Euroopan unionin suunnitelma kieltää tiettyjen EU kiellettyjen torjunta-aineiden jäämät tuontielintarvikkeissa voisi kallistaa muun muassa kahvia, sitrushedelmiä ja marjoja, kertoo Politico. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus JRC arvioi tuoreessa analyysissaan sääntelyn vaikutuksia EU maataloustuontiin ja kuluttajahintoihin.
JRC:n pahimman vaihtoehdon laskelmassa EU ulkopuoliset tuottajat eivät sopeutuisi uusiin vaatimuksiin lainkaan. Tällöin kahvin kuluttajahinta nousisi 332 prosenttia ja sitrushedelmien 82 prosenttia. EU:n maataloustuonti vähenisi 41 prosenttia ja kotieläintuottajien rehukustannukset kasvaisivat.
Euroopan tuottajat: Ulkopuolisille kilpailijoille samat vaatimukset
JRC pitää todennäköisempänä, että ulkomaiset tuottajat mukautuisivat sääntöihin ainakin osittain. Silloinkin kuluttajahinnat nousisivat ja maataloustuonti vähenisi, mutta EU:n oma tuotanto kasvaisi.
Komissio haluaa estää EU:n kiellettyjen torjunta-aineiden jäämät tuontituotteissa laskemalla sallitun määrän tekniseen nollaan. Käytännössä ulkomaisten viljelijöiden olisi luovuttava kyseisten aineiden käytöstä EU vietävissä tuotteissa, jotta niihin ei jäisi mitattavia jäämiä.
Esitys kuuluu elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta koskevaan sääntelypakettiin. Eurooppalaiset viljelijät ovat vaatineet EU ulkopuolisilta kilpailijoilta samoja ehtoja, joita heidän itsensä on noudatettava. Vaatimukset ovat voimistuneet EU ja Mercosurin kauppasopimuksesta käydyn kiistan yhteydessä.
EU ulkopuoliset tuottajat arvostelevat niin sanottuja peiliehtoja. Niiden mukaan EU pyrkii ulottamaan omat tuotantosääntönsä muihin maihin, vaikka viljelykasvit, ilmasto ja kasvintuhoojat vaihtelevat eri puolilla maailmaa.
Marokon marjantuottajien järjestön puheenjohtaja Amine Bennani varoittaa sääntöjen voivan heikentää marjojen saatavuutta ja nostaa niiden hintaa.
– Valittavana ovat ympäri vuoden saatavilla olevat terveelliset, turvalliset ja kohtuuhintaiset marjat tai rajallinen tuotanto korkeaan hintaan, Bennani sanoo.
Hänen mukaansa Brysselin vaatimusten yhdenmukaistamiseksi kutsuma linja olisi käytännössä kaupan este. Bennani kertoo sääntelyn vaikuttavan noin 250 000 marja-alalla työskentelevään marokkolaiseen.
Suunnitelmaa vastustetaan laajasti
Huolissaan ovat olleet Etelä-Afrikan hedelmä- ja rypäletuottajat, Kanadan vilja- ja palkokasviala, Hondurasin meloninviejät, brasilialaiset maataloustuottajat sekä Kalifornian manteliala.
Komissio ja tuottajat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyiset torjunta-aineiden jäämärajat on asetettu kuluttajien terveyden suojelemiseksi. Kiista koskee sitä, voiko EU mennä pidemmälle ja kieltää kokonaan sellaisten aineiden jäämät, joiden käyttö unionissa on kielletty laajempien terveys- tai ympäristöriskien vuoksi.
JRC tunnisti 18 tehoainetta, jotka voisivat kuulua uuden linjauksen piiriin. Rajoitukset voisivat koskea 235 tuotetta ja tuontia 86 maasta. Komissio ei kuitenkaan ole vielä päättänyt, mitkä aineet otetaan mukaan.
Komission edustajan Eva Hrnčířován mukaan ratkaisut tehdään ainekohtaisesti vaikutusarvioiden perusteella. Unioni ottaa hänen mukaansa päätöksissä huomioon ruokaturvan ja sääntelyn kansainväliset vaikutukset.
Kauppapoliittinen kiista on jo käynnissä. Australia, Kanada, Paraguay ja Yhdysvallat ovat haastaneet suunnitelman Maailman kauppajärjestössä (WTO). Ranska puolestaan on jo rajoittanut kansallisesti joidenkin sellaisten perunoiden ja avokadojen tuontia, joissa on EU kiellettyjen torjunta-aineiden jäämiä.