Ruotsin entisen EU-komissaarin Cecilia Malmströmin mukaan EU:lla on reservissään järeä ase, jota se voisi tarvittaessa hyödyntää Yhdysvaltoja vastaan käytävässä kauppakonfliktissa, mikäli neuvottelut vastavuoroisten tullien poistamiseksi eivät johda tulokseen.
Malmström muistuttaa Petersonin kansainvälisen talousinstituutin sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan, että EU:lla on nyt mahdollisuus neuvotella pysyvämpi aselepo Yhdysvaltojen kanssa, kun kauppasota on väliaikaisella tauolla. Yhdysvallat on jäädyttänyt 90 päiväksi EU:lle asettamansa korotetut vastavuoroiset tullit. EU on puolestaan jäädyttänyt vastatoimet Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitulleihin 90 päiväksi.
Mikäli kauppasota kärjistyy uudelleen, voisi EU hyödyntää Malmströmin mukaan täysin uutta välinettä Yhdysvaltoja vastaan: taloudellisen pakottamisen vastaista instrumenttia (Anti-Coercion Instrument, ACI). Se kohdistuu rahoitus- ja digitaalisiin palveluihin, muihin palveluihin sekä pääsyyn Euroopan markkinoille.
Malmström muistuttaa, että tämä työkalu on tullut tunnetuksi ”EU:n jättitykkinä” sen laajan toimialueen vuoksi.
Malmström toimi EU:n sisäasioista vastaavana komissaarina 2010-14 sekä kauppapolitiikasta vastaavana komissaarina 2014-19.
Pakottamisen vastainen instrumentti sai alkunsa muutama vuosi sitten Liettuan yrityksestä vahvistaa siteitään Taiwaniin. Kiina tuomitsi Liettuan toimet yksi Kiinan -periaatteen vastaisiksi. Kiina heikensi diplomaattisuhteitaan Liettuan kanssa ja otti käyttöön useita kauppaan liittyviä toimenpiteitä, joiden seurauksena Liettuan talous kärsi, Malmström kuvailee taustaa.
– Tapaus johti pakottamisen vastaisen työkalun kehittämiseen, jonka tarkoituksena on suojella EU:n jäsenvaltioita taloudelliselta kiusanteolta ja ulkomaiselta painostukselta. Välineen olemassaolo valmistelee EU:ta reagoimaan pelottelutapauksiin, ja se on ollut voimassa joulukuusta 2023 lähtien. Väline on suunniteltu toimimaan pelotteena siinä toivossa, että sitä ei koskaan tarvitsisi käyttää, entinen komissaari kirjoittaa.
Pakottaminen määritellään asetuksessa tilanteeksi, jossa kolmas maa yrittää painostaa EU:ta tai jäsenvaltiota tekemään tietyn valinnan soveltamalla tai uhkaamalla soveltaa kauppaan ja investointeihin vaikuttavia toimenpiteitä. Sitä voitaisiin soveltaa mihin tahansa maahan. Malmströmin mukaan instrumentti olisi yhteensopiva Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksen kanssa.
– ACI:n käynnistämiseksi EU-komission on tehtävä tutkimus, jossa selvitetään, että tietty maa todellakin pakottaa, ja jäsenvaltioiden määräenemmistö voi sitten hyväksyä sen yhdessä ehdotettujen vastatoimien kanssa. Instrumenttia ei ole toistaiseksi koskaan aktivoitu. Vaikka virallista tutkimusta ei vielä ole tehty, on selvää, että monet EU:n jäsenvaltiot pitävät Yhdysvaltojen vastavuoroisia tulleja pakottamisena. Komissio on tehnyt selväksi, että välinettä voidaan käyttää myöhemmässä vaiheessa, Malmström kirjoittaa.
Entinen kauppakomissaari muistuttaa, että instrumentin sovellusala on laaja. Sen avulla voitaisiin ottaa käyttöön tuonti- ja vientirajoituksia tavaroille ja palveluille, kiintiöitä, rahoituspalveluja ja immateriaalioikeuksia koskevia lisenssejä sekä rajoituksia suorille ulkomaisille sijoituksille.
Jäsenvaltioilla on erilaisia näkemyksiä välineen käytön hyödystä kauppakonfliktissa Trumpin hallinnon kanssa. Ranska, Saksa ja Espanja ovat vedonneet, että EU-komissiolla olisi oltava valmius ottaa väline käyttöön, kun taas Irlanti, jossa on paljon teknologiayrityksiä, on varovaisempi.
– Pakottamisen vastainen instrumentti on mahdollisesti tehokas työkalu, joka voi toteutuessaan aiheuttaa tuskaa amerikkalaisille yrityksille. EU-komission olisi viisasta kertoa välineen olemassaolosta mutta ei pitäisi kiirehtiä sen käyttöönottamiseksi. Trumpin hallinnon kauppapolitiikka muuttuu nopeasti ja voi sekä kärjistyä että heiketä. Siksi on viisasta pitää instrumentti toistaiseksi varalla ja seurata, miten Yhdysvaltain hallinnon kauppapoliittinen agenda kehittyy, Malmström kirjoittaa.
