Euroopan komissio julkaisin torstaina varhaisvaroitusraportit niille maille, jotka eivät näytä saavuttavan jätedirektiivissä asetettuja tavoitteita.
Ympäristöministeriön mukaan huolestuttavinta Suomen tilanteessa on, että yhdyskuntajätteen kierrätystavoite näyttää pakenevan yhä kauemmas. Kierrätysaste on pysynyt useita vuosia 40 prosentin tuntumassa, ja samaan aikaan yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut. Vaikka kierrätys on määrällisesti lisääntynyt, sen prosentuaalinen osuus on pysynyt lähes samana tai jopa hieman pudonnut.
Hyviä uutisiakin on. Suomi on vähentänyt esimerkillisesti kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää alle yhteen prosenttiin. EU:n tavoite on alle kymmenen prosenttia. Suomi on myös saavuttanut pakkausjätteiden yleisen kierrätystavoitteen (65 %), vaikka yksittäisten jätelajien, kuten muovipakkausten, kierrätyksessä on parannettavaa.
Suomen panttipullojärjestelmä sekä puulavojen uudelleenkäyttö- ja korjausjärjestelmä nostettiin raportissa esiin hyvinä esimerkkeinä muille EU:n jäsenmaille.
Raportissa on käsitelty vuoden 2020 jätetilastoja. Suomi on yksi niistä 18 maasta, jotka eivät komission arvion mukaan näyttäisi saavuttavan kierrätystavoitteita. Varhaisvaroitusraportin tarkoituksena on tarjota näille jäsenvaltioille tukea tavoitteiden täytäntöönpanossa.
Komissio ehdottaa toimia kierrätysasteen lisäämiseksi
Komission mukaan erityisesti biojätteen ja muovin keräystä ja kierrätystä tulisi lisätä. Myös jätteen määrää pitäisi vähentää uudelleenkäyttöä lisäämällä.
Komissio myös ehdottaa kierrätyksen lisäämiseksi taloudellisia ohjauskeinoja, kuten jätteenpolton verottamista tai muuta maksua polttoon päätyvälle jätteelle. Lisäksi uusien jätettä polttavien laitosten rakentaminen tulisi estää.
Raportissa suositellaan valtakunnallisia viestintäkampanjoita, joilla kannustetaan suomalaisia lajittelemaan jätteensä.
Jokaisen jätteen tuottajan tärkeää lajitella
Raportissa eivät vielä näy jätelakiin vuonna 2021 tehtyjen muutosten vaikutukset kierrätysasteeseen. Muutoksessa yrityksille ja kotitalouksille lisättiin velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen.
Lainsäädännön muutoksista huolimatta tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista, koska yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet nousevat 60 prosenttiin vuonna 2030 ja edelleen 65 prosenttiin 2035. Lainsäädännön toimeenpano on osittain edelleen kesken.
Tavoitteisiin pääseminen edellyttääkin, että yritykset ja kunnat kiinnittävät erityistä huomiota erilliskeräyksen järjestämiseen jätelainsäädännön mukaisesti.
Ympäristöministeriön arvion mukaan koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat aiheuttaneet vuoden 2020 jälkeen odottamattomia vaikutuksia myös jätehuollossa. Koronapandemia lisäsi yhdyskuntajätteen määrää, ja yhä suurempi osa jätteestä on ohjautunut poltettavaksi tai polttoaineen valmistukseen materiaalina kierrätyksen sijaan.
Venäjän hyökkäyssota johti energiakriisiin ja tyrehdytti polttoaineeksi hankitun puun tuonnin Venäjältä, minkä vuoksi erityisesti elinkeinoelämän jätevirtoja hyödynnettiin aiempaa enemmän energiantuotannon raaka-aineena teollisuuslaitoksissa sekä jätteenpolttolaitoksissa.
– Jokaisen jätteen tuottajan teot ovat tärkeitä. Jos jätteiden lajittelu ei toteudu kotona eikä työpaikoilla, tavoitteisiin ei päästä, neuvotteleva virkamies Sirje Stén ympäristöministeriöstä sanoo.
