Euroopan unioni ennustaa Suomen talouskasvuksi vain 0,2 prosenttia

Komission mukaan EU:n talous välttynee taantumalta, mutta vastatuuli jatkuu.
Koska inflaatiopaineet eivät hellitä, rahapolitiikan kiristäminen EU:ssa jatkuu. LEHTIKUVA
Koska inflaatiopaineet eivät hellitä, rahapolitiikan kiristäminen EU:ssa jatkuu. LEHTIKUVA

Lähes vuoden kuluttua siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, EU:n talous oli paremmalla tolalla kuin syksyllä ennustettiin. Talven väliennusteessa komissio nostaa tämän vuoden kasvunäkymät EU:ssa 0,8 prosenttiin ja euroalueella 0,9 prosenttiin.

Molempien alueiden ennustetaan nyt täpärästi välttyvän tekniseltä taantumalta, jota ennakoitiin vuodenvaihteeseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomen talouden kasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna 0,2 prosenttiin.

Näkymät paranevat häiriönsietokyvyn kohennuttua

Viime vuoden alkupuoliskon vahvan kasvun jälkeen vauhti hidastui vuoden kolmannella neljänneksellä, joskin hieman odotettua vähemmän. Vuoden viimeisellä neljänneksellä EU:n talous välttyi syksyllä ennustetulta supistumiselta poikkeuksellisista häiriöistä huolimatta. Vuoden 2022 vuotuisen kasvun arvioidaan nyt olleen sekä EU:ssa että euroalueella 3,5 prosenttia.

Lisäksi vahva kehitys EU:n työmarkkinoilla on jatkunut, ja työttömyysaste pysyi viime vuoden loppuun saakka ennätyksellisen alhaisena 6,1 prosentissa. Luottamus on lisääntymässä, ja tammikuun kyselytutkimusten perusteella myös talouden toimeliaisuuden odotetaan välttyvän supistumiselta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Vastatuulet ovat kuitenkin edelleen voimakkaita. Kuluttajien ja yritysten energiakustannukset ovat edelleen korkeat, ja pohjainflaatio eli kuluttajahintainflaatio ilman energiaa ja jalostamattomia elintarvikkeita, kiihtyi tammikuussa edelleen, mikä heikentää kotitalouksien ostovoimaa entisestään.

– Koska inflaatiopaineet eivät hellitä, rahapolitiikan kiristäminen jatkuu, mikä rasittaa yritystoimintaa ja hidastaa investointeja, komissio toteaa.

Talven väliennusteessa tälle vuodelle ennustettu kasvu on EU:ssa 0,8 prosenttia ja euroalueella 0,9 prosenttia. Edellinen luku on 0,5 prosenttiyksikköä ja jälkimmäinen 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin syksyn talousennusteessa.

Vuodelle 2024 ennustettu kasvu pysyy muuttumattomana, eli koko EU:n osalta 1,6 prosentissa ja euroalueella 1,5 prosentissa.

Suomessa kuluvalle vuodelle ennustettu kasvu on 0,2 prosenttia ja ensi vuodelle ennustettu kasvu puolestaan 1,4 prosenttia.

Inflaatio hellittää
Poimintoja videosisällöistämme

Komission mukaan kuluttajahintainflaatio on maltillistunut kolmena peräkkäisenä kuukautena, mikä viittaa siihen, että huippu on nyt takana, kuten syksyn talousennusteessa ennakoitiin.

Inflaatio oli lokakuussa korkeimmillaan 10,6 prosentissa, mutta sen jälkeen se on laskenut, ja tammikuun pikaennakon mukaan se on euroalueella 8,5 prosenttia. Lasku johtuu pääasiassa energiainflaation laskusta, mutta pohjainflaatio ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut huippuaan.

Inflaatioennustetta on tarkistettu hieman alaspäin syksyyn verrattuna lähinnä energiamarkkinoiden kehityksen vuoksi. Viime vuonna kuluttajahintainflaatio oli EU:ssa 9,2 prosenttia. Tänä vuonna sen ennustetaan hidastuvan 6,4 prosenttiin ja ensi vuonna 2,8 prosenttiin.

Euroalueella vuoden 2022 kuluttajahintainflaatio oli 8,4 prosenttia, ja sen ennustetaan hidastuvan tänä vuonna 5,6 prosenttiin ja ensi vuonna 2,5 prosenttiin.

Suomen inflaatioksi komissio ennustaa tänä vuonna 4,2 prosenttia ja ensi vuonna puolestaan 2,0 prosenttia.

Näkymiin kohdistuvat riskit paremmin tasapainossa
Mainos - sisältö jatkuu alla

Vaikka ennusteeseen liittyy edelleen suurta epävarmuutta, kasvuun kohdistuvat riskit ovat pitkälti tasapainossa. Kotimainen kysyntä voi muodostua ennustettua suuremmaksi, jos kaasun tukkuhintojen viimeaikainen aleneminen siirtyy vahvemmin kuluttajahintoihin ja kulutus sietää paremmin häiriöitä.

– On kuitenkin mahdollista, että tukkuhintojen aleneminen kääntyy nousuksi geopoliittisesti jännitteisen tilanteen jatkuessa. Myös ulkoinen kysyntä voi osoittautua vahvemmaksi Kiinan uudelleenavautumisen myötä, mikä voi kuitenkin kiihdyttää maailmanlaajuista inflaatiota, komissio toteaa.

Inflaatioennusteeseen kohdistuvat riskit liittyvät edelleen pitkälti energiamarkkinoiden kehitykseen, ja ne muistuttavat kasvuennusteeseen kohdistuvia riskejä. Inflaation kiihtyminen on edelleen riski erityisesti vuonna 2024, sillä hintapaineet voivat osoittautua odotettua suuremmiksi ja pysyvämmiksi, jos palkkojen nousu on pidemmän aikaa keskimääräistä nopeampaa.

Hallitus vakauttaa ryhmäjohtajan mukaan tilannetta ja luo ennakoitavuutta.
Geopoliittinen tilanne voi haitata talouden elpymistä.
Iranin sodan aiheuttaman energiashokin arvioidaan heikentävän talouden näkymiä.
Mainos