Suomen julkisen talouden velkasuhde on kasvanut viime vuosien aikana selvästi nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.
EU-komission tilastojen mukaan Suomen velkasuhde kasvoi viime vuonna lähes 71 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun vastaava velkasuhde oli Norjalla 35, Tanskalla 33 ja Ruotsilla 32 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa Taloussanomien haastattelussa, että Jyrki Kataisen (kok.) hallitus sopeutti julkista taloutta sekä menoleikkauksilla että veronkorotuksilla.
– Mutta kun talouskasvu oli muuten huonoa, ei velkasuhde siitä niin parantunut. [Juha] Sipilän (kesk.) hallituksen aikana laitettiin kilpailukyky hienosti kuntoon, Aki Kangasharju sanoo.
Hänen mukaansa Sipilän hallituksen laatima kilpailukykysopimus ja muut toimet eivät kohentaneet julkista taloutta merkittävästi, sillä menoleikkausten ohella myös veroja alennettiin. Vuonna 2015 lähti käyntiin vahva nousukausi, jonka avulla velkasuhde ehti pienentyä.
Aki Kangasharju toteaa tämän osoittavan, että hallituksen toimien ohella myös globaali suhdanne ja kilpailukyky vaikuttavat asiaan.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana valtion velkaantuminen on kiihtynyt nopeasti. Suomen kannalta haasteena ovat korkojen nousun ohella väestön ikääntyminen, sillä työikäisen väestön osuus vähenee nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.
– Marinin hallituksen aikanahan tämä on kääntynyt ihan hurlumhei-meiningiksi. Menoja on lisätty yli kymmenellä miljardilla ohi sen mitä on laitettu koronaan ja puolustukseen, Kangasharju sanoo.