Suomi tarvitsee pidemmän aikavälin suunnitelman julkisen talouden korjaamiseksi Ruotsin ja Tanskan tapaan, kirjoittaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Kun uusi hallitus käynnistää sopeutukset, vaarana on talouspolitiikan ajautuminen sopeutusten ja niitä kumoavien elvytysten kierteeseen.
Kuusi toteaa blogikirjoituksessaan, että julkisen talouden sopeutuksilla on taipumus hidastaa talouskasvua lyhyellä aikavälillä huolimatta siitä, että ne katkaisevat velkaantumiskehityksen pitkällä aikavälillä.
– Työ on helppo tuomita ennen kuin sen hedelmät nähdään.
Pikatuomiot johtavat helposti politiikan täyskäännöksiin, Kuusi muistuttaa. Sipilän hallituksen aikaansaannokset leimattiin epäonnistuneiksi, ja Suomi palasi velkaantumisen tielle. Rinteen ja Marinin hallitukset käänsivät julkiset menot uudelleen reippaaseen kasvuun.
– Nähtäväksi jää, kuinka paljon finanssipolitiikan kanssa soudetaan ja huovataan tulevina vaalikausina.
Kuusen mukaan into velkaantumiseen on laantunut maailmallakin, mikä voi tukea linjamuutoksen pysyvyyttä. Korkojen voimakas nousu on vähentänyt velkarahoitteisen valtiovetoisuuden houkuttelevuutta.
Kuusi jatkaa, että poliittinen väittely toki kuuluu demokratiaan.
– Mutta ehkäpä suomalainen finanssipolitiikka olisi vähemmän tempoilevaa, jos ymmärrystä sen reunaehdoista selkeytettäisiin. Toimiva ratkaisumalli voisi olla säännöllinen pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin perustuva julkisen talouden arviointi kuten Ruotsissa ja Tanskassa.
Suomi kuuluu edelleen länsimaissa velkaantumisen keskisarjaan. Kuusen mukaan verrokkimaat kuitenkin opettavat, että julkisen sektorin velkaantuminen voi johtaa hankaliin ongelmiin, kun julkisen sektorin rooli on suuri. Työkalupakista ei Suomessa myöskään löydy mahdollisuutta korottaa veroja tuntuvasti nykyisestä.