EU voisi ottaa dynaamisemman ja rakentavamman roolin tukeakseen itärajansa turvallisuutta ja taloudellista tilannetta, sanoo EU-parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n pääsihteeri, kreikkalainen Thanasis Bakolas Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
Bakolas arvioi, että useimmat EU-maiden johtohenkilöt eri poliittisista ryhmistä ovat sitoutuneet tähän.
– Tulevalla EU-parlamenttikaudella käsittelyssä tulee olemaan vaikeita asioita rajaturvallisuuteen liittyen. Uskon, että tulemme näkemään enemmän sitoutumista näiden asioiden hoitamiseen.
Venäjä käy kolmatta vuotta hyökkäyssotaa Ukrainassa, jonka seurauksena turvallisuustilanne Euroopassa on heikentynyt. Lisäksi Suomessa varsinkin Itä-Suomen taloustilanne on heikentynyt merkittävästi sodan seurauksena. Haasteet koskevat koko Euroopan unionin itäistä ulkorajaa.
Suomen itäraja on pysynyt suljettuna joulukuusta lähtien Venäjän hybriditoimien ja välineellistetyn maahanmuuton vuoksi.
Euroopan kansanpuolueen pääsihteeri muistuttaa, että jokaisen maan rajatilanne eroaa toisistaan. Bakolas ei halunnut kommentoida Suomen valmistelussa olevaa rajalakia vaan esittää arvionsa itärajan tilanteesta yleisellä tasolla.
– Suomi on sitoutunut oman maansa suvereniteetin turvaamiseen ja kansalaistensa hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä eurooppalaiseen projektiin. Koska kaikki maat ja niiden tilanteet ovat erilaisia, keinot voivat olla myös erilaisia ja erota siitä, mitä pidetään ikään kuin ”normina”. Tällä en tarkoita poikkeamista kansainvälisistä sopimuksista vaan sitä, mitä ehkä pidetään perinteisinä keinoina, kun tällaisia tilanteita tulee vastaan. Mikään maa ei tietystikään saa vahingoittaa kansainvälisiä sopimuksia, se on selvä, Bakolas toteaa.
– Tulen maasta, jolla on hyvin vaikea naapuri. Tämä luo ainutlaatuiset olosuhteet. Maani sijaitsee alueella, jonka turvallisuusuhat ovat hyvin uniikkeja. Tämä vaatii meiltä toimenpiteitä suojella maatamme tavalla, joka ei välttämättä ole ensisijainen keino jossain toisessa jäsenmaassa. Maani on tehtävä tarvittavat toimet rajaturvallisuuden ylläpidossa. Suomen itärajalla on myös hyvin ainutlaatuiset olosuhteet ja siellä pitää tehdä näihin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Toimenpiteiden täytyy olla EU:n kontekstin mukaisia sekä mitoitettu siinä kontekstissa, jossa suvereenit jäsenvaltiot ovat oikeutettuja näitä tekemään, Bakolas pohtii.
Puolassa, Latviassa ja Liettuassa on sovellettu niin sanottua pushback-menetelmää eli takaisin työntämiseksi luonnehdittua tiukkaa suoraan rajalta käännyttämisen linjaa. Turvapaikanhaku on pääsääntöisesti estetty ja hakemuksia on otettu vastaan pieniä määriä yksilöllisen harkinnan perusteella esimerkiksi terveyssyistä. Bakolas toteaa yksiselitteisesti, että pushbackin käyttö ei ole hyväksyttävää.
– Meidän täytyy erottaa tarve suojella rajoja ja tarve turvata kansallinen suvereniteetti erinäisiä hyökkäyksiä vastaan. Se on jokaisen maan perutuslaillinen velvollisuus, joka hallituksilla on kansalaisiaan kohtaan. EU:n kollektiivisesta näkökulmasta olemme vielä kaukana siitä, missä meidän pitäisi olla, vaikka nykyinen komissio on ottanut merkittäviä askeleita parantaakseen tilannetta ja tehnyt muun muassa sitoumuksia kolmansien maiden kanssa sekä sujuvoittanut turvapaikkaprosesseja, Bakolas luettelee.
Tulevan parlamenttikauden merkittävimmäksi haasteeksi hän nimeää turvallisuuden.
– Luonnollisesti meillä on huoli turvallisuudesta, koska naapurustossamme on sota. Olemme sitoutuneet rakentamaan EU:n turvallisuusjärjestelyt Naton sateenvarjon alle. On kuitenkin muistettava, että turvallisuus ei ole ainoastaan puolustuksellista vaan myös taloudellista. Tämä tulee olemaan suuri teema seuraavalla kaudella. Meidän pitää pönkittää kilpailukykyämme suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Emme halua kauppasotia. Meidän pitää olla turvallisia ja vahvoja, jotta voimme tukea ja vahvistaa talouttamme.
Bakolas arvioi, että EU:n sitoutuminen Ukrainan tukemiseen tulee jatkumaan yksimielisenä ja määrätietoisena.
– En näe riskejä tuen horjumisesta mutta näen haasteita, varsinkin ulkoisia haasteita, jotka meidän pitää pystyä sovittamaan Ukrainan tukemiseen.
Tästä esimerkkinä hän mainitsee marraskuussa pidettävät Yhdysvaltain presidentinvaalit.
– En näe mahdollisuutta, että Euroopan päättäväisyys tukea Ukrainaa heikkenisi. Jos meidän täytyy lisätä sitoumuksiamme, tulemme tekemään näin, hän vakuuttaa.
Bakolas muistuttaa, että Euroopan pitää uudelleenarvioida panoksensa koko turvallisuusjärjestelmälle. Turvallisuuden vahvistamista ja puolustusteollisuuden ylösajoa tarvitaan Ukrainan sodan sekä viime vuosina toinen toisensa perään toistuneiden kriisien takia.
– EU:n kokonaisturvallisuuden kehittäminen täytyy tehdä Naton turvallisuuskehikon alla. Miten puolustusteollisuuden ylösajo rahoitetaan, se on jatkuvan poliittisen keskustelun kohteena.
Bakolas uskoo myös, että EU:n itälaajentuminen etenee tulevalla viisivuotiskaudella.
– EU:n onnistuneen laajentumisen kannalta on olennaista, että se tapahtuu ehdokasmaiden ansioihin perustuen. Ehdokasmaiden on täytettävä tietyt kriteerit päästäkseen jäseniksi.
Lue myös:
Suurimman europuolueen pääsihteeri mainitsee kolme syytä vaalimenestykseen