Alakurtin pienessä sotilaskaupungissa viriää tyytymättömyyttä. Kulkeminen vaikeutuu, bensa on loppu. Yhdistelmänä nämä kaksi tekevät asukkaiden elämästä sietämätöntä.
Alakurtti sijaitsee runsaat 50 kilometriä itään Sallan suljetusta raja-asemasta. Se oli osa Suomea siihen saakka kunnes Suomi joutui luovuttamaan Sallan alueen Neuvostoliitolle talvisodan päätteeksi maaliskuussa 1940.
Runsaan 5000 asukkaan kaupunki on myös Venäjän asevoimien arktisen prikaatin koti. Tämä 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati on ollut mukana hyökkäyssodassa Ukrainaan kesästä 2022 alkaen ja kärsinyt myös ankaria tappioita.
Samalla kotikaupungin siviili-infrastruktuuri rapautuu: aiemmin kesäkuussa kaupungin kaksi osaa yhdistävä puinen kävelysilta vaurioitui vakavasti tulipalossa. Vuolaan Tuntsajoen ylittävä silta paloi korjauskelvottomaksi.
Tuntsajoen toisella puolella asuvat asukkaat valittavat, etteivät heillä enää ole keinoa päästä kaupungin keskustaan. Kiertäminen on mahdollista, mutta seuraavalle sillalle on matkaa noin kahdeksan kilometriä.
– Ainoa kävelysilta on palanut! Zaretšnaja-katu on nyt eristetty kylästä, kirjoitti eräs asukas Murmanskin kuvernöörin Andrei Tšibisin sosiaalisen median sivulle VK-palvelussa.
– Kaikki palvelut ovat kylässä. Emme pääse töihin, klinikalle, pankkiin, postiin tai päiväkotiin. Nyt ainoa tapa päästä kylään on autolla, 8 kilometriä päätietä pitkin. Mutta kylässä ei ole bensiiniä!
Venäjää Ukrainan drooni-iskujen johdosta vaivaava polttoainepula heijastuu ankarasti useille alueille. Alakurtin ainoa bensa-asema tiettävästi lopetti polttoaineen jakelun siviileille toukokuun lopussa, jotta sitä riittäisi viranomaisille ja pelastusajoneuvoille. Lähin polttoainetta jakeleva bensa-asema sijaitsi tuolloin puolentoista tunnin matkan päässä Kantalahdessa.
Pioneerit apuun
Muut paikalliset huomauttelevat kuvernöörille Barents Observerin mukaan, että silta oli useiden muiden infrastruktuurikohteiden tapaan varsin ränsistynyt jo hyvän aikaa ennen kuin se lopulta paloi.
– Silta on ollut huonossa kunnossa vuosia – ei vain yksi, kaksi, kolme tai edes viisi. Olisiko tämä ongelma voitu ratkaista? Kyllä olisi. Onko asialle tehty mitään? Ei, valitti yksi kirjoittaja Kantalahden piirin päämiehelle Alexandr Samarinille tämän VK-sivulla.
Suuri osa paikallisista perheistä on yhteydessä asevoimiin tavalla tai toisella.
– Miten lastenrattaiden kanssa liikkuvat äidit pääsevät ylittämään tämän sillan? Jos hänen miehensä on mennyt ”erikoisoperaatioon” ja nainen ja lapset jääneet asumaan Zaretšnajalle, mitä tehdä, kyseli eräs.
– He asentavat uuden puukannen sen päälle ja odottavat 30 tai 40 vuotta että loputkin sillasta pyyhkiytyy kokonaan pois, yksi irvaili.
– Tukea erikoisoperaatioalueella olevien perheille! Mahtavaa, yksi sotilaan vaimoksi esittäytynyt jatkoi.
Kaupungin pormestari Aleksandr Samarin kertoi aiemmin etsivänsä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi yhdessä arktisen prikaatin esikunnan kanssa.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten sillan palo sai alkunsa. Korjattavissa se ei kuitenkaan enää ole. Viranomaiset tarjosivat kansalaisten käyttöön vanhaa rautatiesiltaa, mutta reitti on kauempana. Se on myös sikäli vaarallinen, että asukkaat kertoivat pelkäävänsä kohtaavansa syrjäisellä reitillä villieläimiä.
Keskiviikkona aamulla Murmanskin alueen paikallisuutissivusto Nord News kertoi, että vanha jalankulkusilta yritettäisiin sittenkin korjata. Urakasta tulee kuulemma ”valtava”, mutta arktinen prikaati on luvannut avuksi pioneereja.
