Työllisyyspalveluiden tehtävä ei ole valvoa työttömyyttä vaan mahdollistaa työllistyminen. Näin toteavat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan entinen työministeri Jari Lindström ja kokeneen työvoiman ratkaisuista vastaava johtaja Antti Harjuoja yrityksestä Saranen.
Työllisyyspalvelut siirtyivät viime vuoden alussa valtiolta kunnille. Tämä on kirjoittajien mukaan yksi Suomen Suomen työmarkkinapolitiikan suurimmista muutoksista vuosikymmeniin, mutta se ei vielä yksin ratkaise työttömyysongelmaa.
– Uudistuksen onnistuminen ei kuitenkaan ratkea organisaatiokaavioissa vaan ajattelutavassa. Jos uusi järjestelmä toimii kuten vanha, mikään ei muutu. Työllisyys ei parane hallintoa siirtämällä vaan toimintaa muuttamalla. Annetaan tälle siis mahdollisuus, Lindström ja Harjuoja kirjoittavat.
Heidän mukaansa suurin muutos tarvitaan tavassa nähdä työtön.
– Työttömyys ei saa tarkoittaa passiivisuutta. Työttömän pitäisi voida olla aktiivinen toimija myös ilman työsuhdetta – osallistua projekteihin, tehdä vapaaehtoistyötä, verkostoitua, kehittää osaamistaan ja näyttää kykynsä käytännössä. Tämä pitäisi nähdä väylänä työllistymiseen, ei riskinä tukien menettämisestä.
Lindström ja Harjuoja toteavat, että työmarkkinat ovat muuttuneet.
– Työtä syntyy verkostoissa, projekteissa ja kohtaamisissa, mutta järjestelmä ohjaa yhä passiiviseen työnhakuun aktiivisen toiminnan sijaan. Tämä ristiriita on purettava. Työllisyyspalveluiden tehtävä ei ole valvoa työttömyyttä vaan mahdollistaa työllistyminen. Se edellyttää viranomaiselta uutta roolia: kontrollista kumppaniksi, he kirjoittavat.
– Jos työttömälle annetaan lupa olla aktiivinen, hyötyy koko yhteiskunta. Osaaminen pysyy liikkeessä, verkostot kasvavat ja kynnys työllistää madaltuu.
LUE MYÖS:
Kuormittaako työttömyys? Psykologi antaa vinkit jaksamiseen