Ruotsalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Patrik Oksanen onnittelee Suomea Turkin myönteisestä kannasta maan Nato-jäsenyyteen. Hän kuitenkin varoittaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien välisestä mahdollisesta ”kuilusta”.
Unkarin ja Turkin toiminta vaatii nyt hänen mukaansa Suomelta ja Ruotsilta nopeita ja älykkäitä liikkeitä.
Patrik Oksanen muistuttaa Twitter-ketjussaan, etteivät Unkarin ja Turkin toimet liity Ruotsin todelliseen Nato-kelpoisuuteen.
– Tämä peli vahingoittaa Naton avointen ovien politiikan uskottavuutta. Naton pääsihteerin ja jäsenvaltioiden pitäisi nyt luoda painetta, ettei Suomen ja Ruotsin [jäsenyyksien] välinen kuilu kasva ongelmaksi.
Hänen mukaansa suuria ongelmia ei tule, jos Ruotsi pääsee jäseneksi heinäkuun huippukokouksessa tai pian sen jälkeen. Mikäli ero kuitenkin venyy, kasvavat asiantuntijan mukaan myös riskit.
Hänen mukaansa voisikin olla viisasta toimia ”B-suunnitelmalla”, joka minimoisi ongelmat ja lähettäisi samaan aikaan signaaleja Turkille ja Unkarille. Hän nostaa esiin mahdolliset kahdenväliset ja sitovat turvatakuut Ruotsille Suomelta, Norjalta, Yhdysvalloilta, Iso-Britannialta ja Tanskalta. Oksasen visioimat sopimukset olisivat voimassa Ruotsin Nato-jäsenyyteen asti ja mahdollistaisivat yhteisen puolustussuunnittelun jatkamisen tällä aikaa.
Hieman vastaavia ajatuksia on esittänyt Suomessa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Vanhanen korosti Ruotsin selkeän tukemisen tärkeyttä ja pohti, pitäisikö Suomessa jopa keskustella erillisistä turvatakuista Ruotsille.
Suomen ja Ruotsin turvallisuus on jo vahvasti kytköksissä. Vanhasen mukaan turvatakuiden antaminen ei aiheuttaisi isoja muutoksia käytännön tasolla.
– Vaihtoehtoja siis löytyy keskusteltavaksi, mikäli Suomi on Ruotsia ennen Natossa ja pohditaan keinoja tukea Tukholmaa. Tässä olisin mieluummin etupainotteinen kuin liian pidättyväinen, Suomen etu selkeä, Vanhanen totesi.
LUE MYÖS:
Tutkija ehdottaa: Voisiko Suomi julistaa Ruotsille turvatakuut?
Ungerns och Turkiets skäl för att stoppa Sverige har att göra med andra saker än att Sverige inte kvalificerar sig för medlemskap. Det spelet skadar Natos trovärdighet kring open door-policy. Och det är nu upp till Natos generalsekreterare och medlemsländerna att sätta tryck
— Patrik Oksanen (@patrikoksanen) March 17, 2023
…Sverige-Finland, Sverige-Norge, Sverige-USA, Sverige-Storbritannien och Sverige-Danmark som formuleras som hängavtal som gäller fram till Sverige är medlem i Nato och som möjliggör att arbetet med gemensam försvarsplanering kan fortlöpa.
— Patrik Oksanen (@patrikoksanen) March 17, 2023
