Yltäminen ensi vuodelle ennustettuun 2,1 prosentin talouskasvuun vaatisi ripeää talouden virkoamista loppuvuodesta. Tämän vuoden talouskasvu on ollut vaimeampaa kuin vielä keväällä arvioitiin, totesi Työn ja talouden tutkimuskeskus Laboren tutkija Veera Nippala esitellessään Laboren toimialaennustetta.
Positiivisena signaalina on inflaation merkittävä hidastuminen mikä tukee kotitalouksien ostovoimaa.
Teollisuudessa tuotoksen volyymi supistuu ennusteen mukaan 0,6 prosenttia tänä vuonns ja kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2025. Laboren mukaan lakkojen vaikutusta tilanteeseen ei pystytä arvioimaan tässä vaiheessa.
– Se riippuu siitä, paljonko tuotantoa pystytään kirimään kiinni, Nippala sanoi.
Rakennusalan tilanne jatkuu synkkänä, eikä korkotason hienoinen lasku ole toistaiseksi vaikuttanut siihen elvyttävästi. Alan vaikeudet heijastuvat myös muille toimialoihin, kuten muun muassa arkkitehti- ja insinööripalveluihin ja puutavarakauppaan.
Kun asuntojen kysyntä lähtee jälleen nousuun, valmiiksi rakennettujen myymättömien asuntojen myyntivauhti vaikuttanee siihen, kuinka nopeasti rakentaminen lähtee toipumaan, Labore toteaa.
Pieniä positiivisia signaaleja on havaittavissa rakennusalallakin. Esimerkiksi korjausrakentamisen ja toimitilarakentamisen tilanne on jonkin verran valoisampi kuin asuinrakentamisen. Myös uudet rakennusurakat ja rakentamisen liikevaihtokuvaaja ovat kehittyneet viime kuukausina suotuisasti ja myönnettyjen rakennuslupien määrän syöksylasku on tasoittunut.
– Kun rahoitusolot entisestään normalisoituvat ja asunnonostajien luottamus talouteen vahvistuu, rakentaminen alkaa toipua, toimialaennusteessa todetaan.
Alv-korotus pienentää kasvuodotuksia kulutuksessa
Laboren viime kevään suhdanne-ennuste arvioi tämän vuoden talouskasvun olevan 0,4 prosenttia ja ensi vuoden talouskasvun olevan 2,1 prosenttia.
Alkuvuoden tiedot taloudesta viittaavat kuitenkin matalasuhdanteen pitkittymiseen, minkä vuoksi ennuste on muuttunut epätodennäköisemmäksi.
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu edelliseen neljännekseen verrattuna oli (kausitasoitetuin, työpäiväkorjatuin luvuin) kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia.
Toisen vuosineljänneksen tiedot julkaistaan 30. elokuuta, mutta Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajaan perustuvan pikaestimaatin mukaan tuotanto kasvoi 0,3 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.
Jos oletetaan, että kasvu pysyy toisen neljänneksen arvioidussa vauhdissa vuoden 2024 jälkimmäisillä neljänneksillä, koko vuoden BKT-kasvuluku on -0,4 prosenttia.
On huomattava, että talouden on kasvettava loppuvuonna keskimäärin noin 0,8 prosenttia neljännesvuosittain, jotta vuosikasvu olisi nollan tuntumassa, Laboren tiedotteessa todetaan.
Suomen talous painui taantumaan vuoden 2023 lopulla. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä taloutta ylläpiti pitkälti yksityinen ja julkinen kulutus, jotka kasvoivat sekä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan että edellisneljännekseen nähden.
Myös hiipuva inflaatio tukee ostovoiman parantumista, joka ennakoi yksityisen kulutuksen kasvua lähiaikoina. Toisaalta syyskuussa voimaanastuva yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin hillitsee yksityisen kulutuksen kasvuodotuksia.
EKP:n toista koronlaskua odotetaan syyskuulle
Viitteitä lupaavammasta talouskehityksestä on odoteltu Suomessa jo pitkään. Viimeisimpien suhdannetiedustelujen perusteella nämä odotukset ovat hiljalleen toteutumassa.
Elinkeinoelämän keskusliiton heinäkuussa julkaiseman suhdannebarometrin perusteella yritysten suhdannenäkymät nousivat korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2021 lopun. Nykyhetkeä kyselyssä kuvaava suhdannetilanne pysyi kuitenkin vielä heikolla tasolla.
Tilastokeskuksen mittaamassa kuluttajien luottamuksessa omaa ja Suomen taloutta kohtaan on ollut hienoista positiivista trendiä kevään ja kesän aikana.
Viimeisimmät tiedot euroalueen taloudesta antavat ristiriitaisen näkymän tulevasta talouskehityksestä. Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen talous kasvoi 0,3 prosenttia toisella neljänneksellä edellisneljännekseen nähden, mikä ylitti ennakkoarviot hienoisesti. Euroalueen taloutta ylläpitävät etenkin palvelut ja vienti, kun taas teollisuustuotannossa on viitteitä hitaammasta elpymisestä.
Suomelle tärkeän vientimarkkinan Saksan talous on laajalti vaikeuksissa, mistä kertoo Ifo-tutkimuslaitoksen heinäkuussa julkaisema suhdanneindeksi, joka laski kolmatta kuukautta peräkkäin.
Euroopan keskuspankki laski keskeisiä ohjauskorkojaan kesäkuussa 0,25 prosenttiyksikköä, ja tarkimmin seurattu talletuskorko on tällä hetkellä 3,75 prosenttia. Viitteitä rahapolitiikan keventämisestä jatkossa on ennakoitu markkinoilla, ja syyskuulle odotetaan kuluvan vuoden toista 0,25 prosenttiyksikön koronleikkausta ilman merkittäviä yllätyksiä uusissa inflaatioluvuissa.
Tätä tulkintaa tukee euroalueen vaimea talouskasvu, joka hillitsee kysyntävetoisia hintapaineita. Markkinoilla on ollut myös varovaista toiveikkuutta koronlaskusta joulukuussa.
Työllisyysluvut pysynevät tämän vuoden heikkoina
Hintatason nousu eli inflaatio oli heinäkuussa Suomessa 0,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vuosi sitten samassa ajankohdassa vastaava lukema oli 4,2 prosenttia. Inflaatio näyttää nyt vakiintuneen alle yhden prosentin tasoon.
Vuosien 2022–2023 nopean inflaation jakso on voimistanut palkkavaatimuksia kotitalouksien ostovoiman heikennyttyä. Tilastokeskuksen tietojen perusteella ansiotasoindeksi kasvaa tänä vuonna 3,1 prosenttia ja sopimuspalkkaindeksi 2,6 prosenttia.
Ansioiden kehitystä kokonaisuudessaan kuvaavan ansiotasoindeksin kasvu hidastuu verrattuna vuoteen 2023, mikä selittyy osaltaan pienemmillä kertakorvauksilla kuluvana vuonna. Hitaan inflaation oloissa reaaliansiot kuitenkin kehittyvät positiivisesti kuluvana vuonna.
Vaikeasta suhdannekehityksestä huolimatta työllisyys oli pitkään kohtalaisen hyvällä tasolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen uusimmat tiedot viittaavat kuitenkin negatiivisempaan tilanteeseen, sillä 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku nousi kesäkuussa 8,2 prosenttiin, joka on 1,0 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
Työllisyysluvut pysyvät todennäköisesti heikkoina kuluvan vuoden, sillä työllisyys reagoi muuta taloutta hitaammin suhdannekäänteisiin. Ensi vuonna työllisyystilanteen odotetaan paranevan suhdannekäänteen vauhdittamana.
