Venäjän talouskasvu hidastuu lähivuosina lähes pysähdyksiin, arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT maanantaina julkaisemassaan ennusteessa.
Venäjän bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna noin prosentin ja vuosina 2027–2028 enää noin puoli prosenttia vuodessa.
Kasvun hidastumisen taustalla ovat talouden kapasiteettirajoitteet, työvoimapula, korkea inflaatio ja kireä rahapolitiikka. Sotaan kytkeytyvät toimialat ovat kasvaneet nopeasti, mutta muun talouden kehitys on jäänyt heikoksi. BOFITin mukaan Venäjän talouspolitiikan liikkumavara on kaventunut huomattavasti.
Valtion menot pitävät taloutta edelleen kasvussa, sillä hyökkäyssodan jatkaminen Ukrainassa vaatii sotamenojen lisäämistä. Vuosina 2022–2026 Venäjän valtion menot ovat kasvaneet keskimäärin 15 prosenttia vuodessa, ja sotaan liittyvien menojen arvioidaan muodostavan jo noin viidenneksen kaikista valtion menoista.
Samalla valtiontalous pysyy alijäämäisenä. Viime vuonna alijäämä oli lähes neljä prosenttia bruttokansantuotteesta, ja tänä vuonna sen arvioidaan olevan noin kolme prosenttia. Venäjän valtion velka on yhä vähäinen, noin 15 prosenttia BKT:stä, mutta korkea korkotaso on nostanut velanhoidon kustannuksia.
BOFIT arvioi venäläisen öljyn keskimääräisen vientihinnan laskevan tämän vuoden 72 dollarista tynnyriltä ensi vuonna 66 dollariin ja edelleen vuonna 2028 57 dollariin tynnyriltä. Öljyn hinnan lasku vaikeuttaisi entisestään valtiontalouden rahoitusta, sillä öljy- ja kaasutulot muodostavat yhä noin viidenneksen federaatiobudjetin tuloista.
Myös investointinäkymät ovat heikot. Investoinnit supistuivat alustavien tietojen mukaan tammi–kesäkuussa kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta, ja BOFIT odottaa niiden vähenevän hieman myös ensi vuonna. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu puolestaan palkkojen nousun vaimentuessa ja inflaation syödessä kotitalouksien ostovoimaa.
BOFITin mukaan Venäjä pystyy silti ainakin toistaiseksi rahoittamaan sotaa ja ylläpitämään sen vaatimaa tuotantoa. Riskit ennustettua heikommasta kehityksestä ovat kuitenkin suuret.
– Jos valtion menoja lisätään holtittomasti tulevina vuosina, talouden epätasapainot pahenevat entisestään ja se voi johtaa ennen pitkää talouden kriisiytymiseen. Jos taas finanssipolitiikassa päädytään varovaisemmalle linjalle ja julkisen talouden menoja leikataan, voi talous kääntyä taantumaan valtion tuen tyrehtyessä. Lisäksi pankkisektorin ongelmien paheneminen voisi johtaa odotettua heikompaan talouskehitykseen, BOFITin katsauksessa arvioidaan.