Venäjällä on tulossa syksyllä kylvettyjen viljakasvien ennätyksellinen katovuosi, raportoi maan johtava satoennustekeskus ProZerno. Huonosti orastaneen tai kokonaan orastamatta jääneen viljelypinta-alan osuus on ennennäkemätön 38 prosenttia, se ilmoittaa viitaten ilmatieteellisen keskuksen dataan.
Lisäksi vain 31 prosenttia syysviljojen viljelyalasta, 5,48 miljoonaa hehtaaria, on hyvässä kunnossa, mikä on huonoin tilanne 23 vuoteen. Huonoimmassa jamassa on Keskinen federaatiopiiri, jossa lähes kaksi kolmasosaa syysviljasta on jäänyt orastamatta tai orastanut huonosti, yhteensä 2,07 miljoonaa hehtaaria. Eteläisessä federaatiopiirissä 44 prosenttia syysviljojen viljelyalasta on luokiteltu huonokuntoiseksi. Paras tilanne on Volgan ja Pohjois-Kaukasuksen alueilla.
– Ongelman suurin syy on kesän ja syksyn kuivuus, ProZerno kirjoittaa.
Hätätila julistettiin kuivuuden takia viidelle hallintoalueelle. Joillakin alueista ei ole satanut yhtään huhti-lokakuun välisenä aikana. Lisäksi toukokuussa oli hallaa, josta kärsi 30 prosenttia syysviljojen viljelyalasta jo kuluvana vuonna. Viljasato oli Venäjällä vuonna 2024 noin 10 prosenttia ja vihannessato noin 25 prosenttia pienempi kuin normaalisti.
Jo tällä kadolla on ollut vaikutusta inflaatioon. Rosstatin mukaan ruoan hinta nousi 10,2 prosenttia, mutta jotkut tuotteet huomattavasti enemmän: peruna 78 prosenttia, kaali 31 prosenttia, punajuuri 27 prosenttia ja voi 31 prosenttia.
Viljelijöiden uudet ongelmat voivat kiihdyttää inflaatiota entisestään. Hintojen nousun hillitsemiseksi Moskova on ilmoittanut viljan vientirajoituksista. Marraskuun lopussa hallituksen tullikomitea leikkasi viljan viennin 15. helmikuuta – 30. kesäkuuta kolmannekseen, 11 miljoonaan tonniin, kuluvan vuoden 29 miljoonasta tonnista.
