Verkkouutiset

Professori kehottaa huomioimaan kansallisen edun energiapolitiikassa. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Energiantuotantoa halutaan hajauttaa – ”Jos vihollinen tulee idästä”

Suomen ennakoidaan olevan vuoden tai kahden kuluttua omavarainen sähkön osalta.

Suomessa on viime aikoina puhuttu energiaomavaraisuudesta enemmän kuin koskaan. Varsinkin fossiilissa polttoaineissa olemme olleet vahvasti riippuvaisia Venäjästä, mutta Suomen energiaomavaraisuus on paremmalla tolalla kuin moni uskaltaa toivoakaan.

Silti Ukrainan sota yllätti Suomen ja suomalaiset housut kintuissa. Venäjältä tuleva energia ei enää ollutkaan hyvä vaihtoehto.

Oltiinko Suomessa energiaomavaraisuutta ajateltu kylliksi turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ennen Ukrainan sotaa?

– No ei tarvitse miettiä kuin Hanhikiven ydinvoimalahanketta ja siitä tehtyä päätöstä. Jos vihollinen tulee idästä, ei ole mitään järkeä hankkia energiaa samasta suunnasta. Nyt Suomessakin on herätty tähän, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Verkkouutisille.

Olemmeko olleet liian sinisilmäisiä? Kysymys on Käihköstä moniulotteinen, sillä suomalaiset yritykset ovat tehneet suurta voittoa Venäjän energiamarkkinoilla. Liikaa ei olisi pitänyt nojautua venäläiseen energiaan, mutta toisaalta suomalaiset yritykset ovat saaneet kotiutettua ruplia idästä. Myöhässä asiaan on kuitenkin herätty, koska askelmerkit ovat olleet selvät jo Krimin miehityksen jälkeen vuodesta 2014 asti.

Vaikka Hanhikiven ydinvoimalahanke on laitettu jäihin, Suomen energiaomavaraisuuden tila on varsin hyvä. LUT:n energiatehokkuuden professorin ja vuoden innovaatioprofessoriksi valitun Jero Aholan mukaan on kuitenkin alueita, joissa kriisiin varautuminen ei ole näkynyt riittävän hyvin.

– Sähkö on kriittinen. Sähköä pitää tuottaa joka sekunti, ja kulutuksen ja tuotannon pitää täsmätä. Kun sähkömarkkinat yhdistyivät ja vapautuivat, niin meiltä lähti tuotantoa pikemminkin pois ja uutta ei rakennettu. Pahimmillaan 30 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä tuli tuontisähkönä, hän sanoo.

Kilpailuttamisen yhteydessä toiminta oli lyhytnäköistä, mutta tilanteeseen on herätty ja merkkejä paremmasta on nähtävissä. Ahola korostaa pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä sähkön tuotannossa. Venäjältä tulevat fossiiliset polttoaineet ovat ne ongelmallinen korvattava, mutta sitä pystyy varastoimaan ja hankkimaan muualta.

– Sähkön suhteen tilanne on muuttumassa. Olkiluoto 3 saatiin juuri käyttöön ja meillä tulee tuhannen megawattia tuulivoimaa vuodessa. Tämä johtaa siihen, että vuoden tai kahden kuluttua olemme omavaraisia sähkön osalta tai jopa sähkön viejiä, hän sanoo.

Energiatuotannon hajauttaminen kannattaa

Suomen siirtymään energian tuojasta sen viejäksi vaikuttaa suuresti Seinäjoella tuotettu tuulivoima. Suomessa on herätty siihen, että meillä on Euroopan edullisinta tuulivoimaa. Ahola kaipaisi kuitenkin sitä, että tuulivoimaa hajautettaisiin ympäri maata.

Ahola on ehdottanut yhtenä keinona hajauttamiseen, että tuulivoimaloita rakennettaisiin esimerkiksi Itä-Suomeen. Tämä olisi järkevää, koska alueellinen hajauttaminen tasaisi tuotannon vaihteluja, sähkönkulutus on suurinta Etelä-Suomessa ja tuulivoima olisi näin lähempänä käyttäjiä. Poliitikot ovat kuitenkin torpanneet hankkeet vedoten turvallisuuspolitiikkaan ja Venäjän rajan läheisyyteen.

Energian hajauttaminen on myös turvallisuuskysymys. Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll on puhunut useaan otteeseen energialähteiden hajauttamisesta. Limnéllin mukaan yksi työkalu hybridivaikuttamista vastaan on juuri energian hajauttaminen.

– Koskaan ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin, jos kori kaatuu, kaikki munat menee eikä tule munakasta. Jos tuulivoimasta kaavaillaan Suomelle merkittävää energianlähdettä, niin hajauttaminen kannattaa, Limnéll sanoo.

Jarno Limnéll korostaa Suomen suvereeniutta päätöksissä, joiden ei pitäisi nojautua Venäjän mahdollisiin toimiin vaan miettiä kansallista etua. Ilmari Käihkön mukaan puolustusvoimat ovat puuttuneet tuulipuistojen rakentamiseen, koska ne haittaavat muun muassa tutkien käyttöä. Jero Ahola taas korostaa sitä, että politiikkojen rooli on tehdä Suomesta kiinnostava ja vakaa investointiympäristö puhtaalle teollisuudelle.

– Sijoittajien tehtävä on miettiä hankkeiden kannattavuutta, ei poliitikkojen.

Tuulivoima on Suomessa poikkeuksellisen halpaa, koska Suomeen pystyy rakentamaan isoja turbiineja. Tuulivoiman lisäksi aurinkoenergia ja pohjoismainen yhteistyö vauhdittavat Suomen siirtymistä energiaomavaraisuuteen ja samalla vihreää siirtymää.

Huhtikuun lopulla kohistiin, kun Venäjä pisti kaasuhanat kiinni Puolalta ja Bulgarialta. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on ollut nihkeä lähtemään mukaan EU:n kaavailemiin energiapakotteisiin, koska Saksa on aika lailla riippuvainen Venäjältä tulevasta maakaasusta. Jero Aholan mielestä Suomessa ei ole kuitenkaan syytä isoon huoleen.

– Me emme ole yhtä riippuvaisia maakaasusta toisin kuin esimerkiksi Saksa, jossa neljännes energiankulutuksesta on kaasua. Saksassa ihmiset voivat jäädä ilman lämmitystä tai hellat eivät toimi. Siitä tulee äkkiä aika iso hässäkkä, Ahola sanoo.

– Meillä kaasun osuus lämmityksessä on vain viisi tai kuusi prosenttia kokonaisuudesta. Haminaan on valmistumassa uusi LNG-terminaali ja lisäksi on Balticconnector.

Balticconector on kaasuputki, joka tuo suurimman osan kaasustaan Liettuan Klaipėdasta. Haminan LNG-terminaalin ja Balticconnectorin lisäksi Suomi on hankkinut yhdessä Viron kanssa kelluvan LNG-terminaalin. Nämä kaikki tekijät yhdessä vähentävät Suomen riippuvuutta Venäjältä tuotavasta kaasusta.

– Osassa teollisuutta maakaasua tarvitaan tuotannossa, mutta sitä voi osittain korvata. Esimerkiksi Neste on julkisesti kertonut, että se on testannut voiko maakaasun korvata propaanilla, Ahola sanoo.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS