Enemmistö vastustaa verojen kiristämistä vaikka palvelut paranisivat

Suomalaiset eivät ole valmiita oman verotuksensa kiristämiseen julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi.
Kolmannes vastaajista oli valmis maksamaan enemmän veroja. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN
Kolmannes vastaajista oli valmis maksamaan enemmän veroja. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Yli puolet (53 %) ei ole valmis maksamaan enempää veroja, vaikka se parantaisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta, käy ilmi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n Aula Researchilla syys-lokakuussa teettämästä kansalaiskyselystä, johon vastasi yli 3 000 suomalaista.

Kolmannes (33 %) vastaajista oli valmis maksamaan enemmän veroja.

Erot sukupuolen, iän, tulotason tai ammattiaseman perusteella ovat vähäiset.

– Puoluekanta sen sijaan erotti vastaajia. Vasemmistoliiton, vihreiden, SDP:n, keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajista useampi kannatti kuin vastusti verojen korottamista, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) tiivistää.

STTK kysyi myös, mitä tulisi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseksi tulevaisuudessa. Yli puolet vastaajista (54 %) toivoi säästötoimenpiteiden kohdentamista muualle kuin sote-alalle.

Lähes puolet (47 %) vastaajista toivoi seuraavan hallituksen ottavan sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi painopisteekseen.

Veronmaksajien toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan Suomessa verotetaan liian ankarasti juuri sitä, mitä pitäisi saada lisää: työntekoa.
Pääministeri Petteri Orpo pelasti hallituksensa pakastamalla Helsingin hallihankkeen. Suurimmat kärsijät lienevät Jan Vapaavuori ja tapahtumateollisuus, Heikki Vento sanoo näkökulmassaan.
Ville Väyrysen mukaan kesätyö pitää yllä lääkärin ammattitaitoa ja kosketusta terveydenhuollon arkeen.
Mainos