Peräti 85 prosenttia suomalaisista kannattaa sitä, että Euroopan unioni (EU) ja Kanada syventävät suhteitaan vastapainona Yhdysvaltain aggressiiviselle tullipolitiikalle ja kauppasodalle, ilmenee ajatuspaja Toivon teettämästä kyselytutkimuksesta.
Kielteisesti ajatukseen suhtautuu vain neljä prosenttia.
Kyselytutkimus on osa torstaina julkaistua Yes, EU CAN -raporttia. Ajatuspaja Toivon suomeksi, englanniksi ja ranskaksi julkaisemasta raportista selviää, että suomalaisista noin joka toinen (48 prosenttia) suhtautuu tiivistyvään kumppanuuteen erittäin myönteisesti ja 37 prosenttia jokseenkin myönteisesti.
Puoluekannan mukaan tarkasteltuna tuki on vahvinta vihreiden (99 prosenttia) ja kokoomuksen (96 prosenttia) kannattajissa. ”Kanada-fanien” osuus on korkea myös keskustan (93 prosenttia), vasemmistoliiton (91 prosenttia) ja SDP:n (87 prosenttia) äänestäjien joukossa.
Perussuomalaistenkin kannattajista 78 prosenttia kannattaa lähenemistä Kanadan kanssa.
Enemmistö kannattaa Kanadan täysjäsenyyttä
Kun vastaajilta kysyttiin, voisiko Kanadasta tulla jopa EU:n täysivaltainen jäsenmaa, tuki laskee hieman, mutta selvä enemmistö (63 prosenttia) kannattaa tätäkin ajatusta.
Kielteisesti täysjäsenyyteen suhtautuu 17 prosenttia ja 20 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. EU-säännöt varaavat jäsenyyden vain Euroopan maille, minkä takia kysymys peilaa lähinnä asenteita.
– Suomalaiset rakastavat Kanadaa. Sekä Suomen hallitus että EU:n neuvottelijat voivat nojata vahvasti suomalaisten tukeen neuvotellessaan Kanadan kanssa suhteiden syventämisestä, sanoo ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo tiedotteessa.
Pakoon Trumpin uhkailua – ”liitännäisjäsenyys” esillä
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti syyskuussa, että Kanadasta voisi tulla EU:n ”liitännäisjäsen”. Tämän statuksen sisällöstä keskustellaan torstaina Kanadan Montréalissa alkavassa huippukokouksessa.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) avaa asetelmaa Toivon asiantuntijaraportissa.
– Yhdessä Kanadan kanssa voimme puolustaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää aikana, jolloin järjestelmän perusteita kyseenalaistetaan yhä enemmän, Valtonen kirjoittaa.
Asiantuntijat: mineraalit uuden yhteistyön keskiössä
Raportissa Lapin yliopiston arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra pitää yhteistyötä kriittisten mineraalien kaivannassa yhtenä EU:n tärkeimmistä mahdollisuuksista vähentää riippuvuutta Kiinasta. Myös arktisen alueen merkitys kasvaa jäiden sulaessa ja suurvaltakilpailun kiristyessä. Siksi Kanada on entistä tärkeämpi kumppani myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela pitää EU:n ja Kanadan lähentymistä syvänä strategisena reaktiona maailmanjärjestyksen murrokseen. Jokela muistuttaa, että EU-komission puheenjohtajan avaama ”liitännäisjäsenyys” ei ole EU-oikeudessa virallinen jäsenyysluokka, vaan käytännössä kyse voisi olla assosiaatiosta, esimerkiksi jo olemassa olevan CETA-kauppasopimuksen laajentamisesta ja poliittisen yhteistyön syventämisestä.
– Kanada on jo ensimmäinen EU:n ulkopuolinen maa, joka on voinut liittyä EU:n 150 miljardin euron SAFE-puolustusohjelmaan, Jokela kirjoittaa.
Ulkoministeriön Houstonin pääkonsulaatin päällikkö Stefan Lindström näkee, että Kanada sijaitsee ”uuden strategisen järjestelmän solmukohdassa”, jossa tekoäly, energia, mineraalit, puolustus ja Arktis kietoutuvat yhteen. Lindströmin mukaan Kanada voi olla Euroopalle transatlanttinen strateginen silta.
Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok./EPP) näkee, että Kanadalle voisi rakentaa liitännäisaseman puolustustuotannon, kriittisten mineraalien, energian ja Arktiksen ympärille.
EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori puolestaan vaatii EU:lta kauppasuhteiden tiivistämiseen ripeyttä. Vuoren mukaan ensimmäinen askel on saattaa CETA-sopimus täysimääräisesti voimaan kaikissa EU-maissa, sillä kymmenen maata ei ole sitä vielä hyväksynyt. Suomelle tärkeää Vuoren mukaan olisivat kanadalaiset investoinnit esimerkiksi kriittisten maamineraalien hyödyntämiseen.
Kanadan talous seitsenkertainen Suomeen nähden
Kanada on maailman yhdenneksitoista suurin talousmahti, jossa on noin 41 miljoonaa asukasta. Sen bruttokansantuote on noin 2 500 miljardia dollaria, mikä on seitsenkertainen suomeen nähden.
EU:n ja Kanadan tavarakauppa on kasvanut 76 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2025.
Suomen ja Kanadan välinen tavarakauppa oli vuonna 2025 noin 1,5 miljardia euroa ja Kanada oli Suomen tavaraviennin kymmenenneksi suurin EU:n ulkopuolinen kohdemaa.
Kanada on kaksikielinen maa, jonka viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Kielten asema vaihtelee provinsseittain.
Tutkimuksen toteutti Iro Research ja siihen vastasi tuhat suomalaista 15. – 23. syyskuuta 2023 välisenä aikana. Tilastollinen virhemarginaali on enintään noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.