Enemmistö suomalaislapsista ja -nuorista tuntee olonsa turvalliseksi internetissä. Useimmat eivät juuri koskaan jaa julkisesti tietojaan tuntemattomille, kommunikoi tuntemattomien ihmisten kanssa tai jaa muiden tietoja luvatta. Nämä asiat ilmenevät kansallisesta EU Kids Online 2025 -tutkimuksesta.
–Enemmistö lapsista ja nuorista on verkossa vuorovaikutuksessa lähipiirinsä kanssa, kertoo tutkimushankkeen vetäjä, professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta.
Noin 90 prosenttia vastaajista viestii päivittäin ystäviensä kanssa ja vajaat 80 prosenttia perheensä kanssa. Neljäsosa vastaajista kokee verkon helpommaksi ympäristöksi olla oma itsensä kuin kasvokkain. Yli 60 prosenttia vastaajista arvioi tietävänsä kuinka toimia, jos joku toimii verkossa ikävällä tavalla.
Kyselytutkimukseen vastasi 1 018 lasta ja nuorta 4.–9. luokilta. Tutkimus tehtiin viime vuonna, ja vastaavat kysely on tehty myös vuosina 2010 ja 2018.
Videot ja lähiympäristön uutiset kiinnostavat
Lapset ja nuoret käyttävät internetiä eniten videoiden ja elokuvien katseluun, musiikin kuunteluun ja pelaamiseen. Audiovisuaalinen käyttö oli päivittäistä, ja sen osuus on lisääntynyt verrattuna aiempiin vuosiin.
Nettiä käytetään viikoittain myös uutisten ja informaation etsimiseen, koulutöihin ja uuden oppimiseen. Mediatalojen uutisista lapsia ja nuoria kiinnostavat Kotilaisen mukaan eniten ne, jotka liittyvät heidän lähiympäristöönsä.
–Verkon käyttö ei lapsilla ja nuorillakaan ole pelkkää viihdekäyttöä, hekin seuraavat uutisia. Etenkin asuinpaikkaan ja harrastuksiin liittyvät uutiset kiinnostavat, Kotilainen sanoo.
Tekoäly ja algoritmit hämmentävät
Matkapuhelin on lapsille ja nuorille tietokonetta tärkeämpi viestintäväline, jota 90 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä koulupäivien ulkopuolella.
Omiin digitaitoihinsa luotti noin 40 prosenttia vastaajista, ja luottavaisimpia olivat yläkouluikäiset pojat.
–Valtaosa hallitsee perusdigitaitoja, joita koulussakin opetetaan. Generatiivinen tekoäly ja algoritmit eivät sen sijaan avaudu yhtä hyvin lapsille ja nuorille, Kotilainen kertoo.
Suurin osa yli 11-vuotiaista vastaajista tuntee itsensä epävarmaksi informaatiolukutaitoon, sosiaaliseen mediaan ja algoritmeihin liittyvissä kysymyksissä.
Yli 13-vuotiaista lähes 70 prosenttia oli kuitenkin käyttänyt tekoälyä viimeksi kuluneen kuukauden aikana. He käyttivät tekoälyä esimerkiksi koulutöihin, kuten tekstien yhteenvetojen tekemiseen ja kuvien tai videoiden luomiseen.
Kymmenesosa vastaajista oli myös kysynyt neuvoa fyysiseen kuntoon tai terveyteen liittyvissä asioissa, ja sama määrä ilmoitti jakaneensa huoliaan saadakseen neuvoja tekoälyltä.
Vihapuhe ja laihuuden ihannointi lisääntyneet
Verkon riskeistä useimmin koettuja ovat sisällöt, joissa esiintyy vihapuhetta, äärimmäistä laihuutta, salaliittoteorioita tai huumeita – monesti nämä sisällöt ovat aikuisten tuottamia. 11 prosenttia vastaajista oli nähnyt myös vaarallisia haasteita tai tehtäviä kuukausittain.
Vihapuhe ja äärimmäistä laihuutta ihannoiva haitallinen sisältö ovat lisääntyneet selvästi. Vuonna 2010 vihapuhetta kohtasi netissä 11 prosenttia lapsista ja nuorista, viime vuonna siihen törmäsi jo 41 prosenttia. Äärimmäistä laihuutta ihannoivaa sisältöä oli kohdannut vuonna 2010 noin 13 prosenttia lapsista ja nuorista, kun nyt vastaava osuus oli 26 prosenttia.
Kotilaisen mukaan tytöt kohtaavat poikia enemmän äärimmäisen laihuuden ihannointia, ja myös riskit koetuille haitoille ovat suuremmat tyttöjen keskuudessa.
–Tämä on sukupuolittunut haaste esimerkiksi koulujen mediakasvatukselle, Kotilainen pohtii.
Viidennes koki verkkokiusaamista
Kiusaamistakin kohdataan verkossa, ja sen syiksi vastaajat arvioivat useimmiten yksilöön liittyvät eli omaan kehoon tai käyttäytymiseen liittyvät seikat, mielipiteet tai uskomukset.
–On tosi surullista, että yksilöön menevää kiusaamista ja esimerkiksi väärän tiedon levittämistä tapahtuu sekä netissä että arjessa kasvokkain, Kotilainen kommentoi.
Viidennestä vastaajista oli kiusattu, viidennes ei halunnut vastata kysymykseen. Viisi prosenttia kertoi tulleensa kiusatuiksi sekä netissä että kasvotusten. Valtaosaa vastaajista ei kuitenkaan kiusattu lainkaan, näin vastasi 60 prosenttia.
Noin 70 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän on helppo puhua vanhempiensa kanssa verkossa kohtaamistaan häiritsevistä asioista. Noin 30 prosenttia ei saanut tukea lähes koskaan näihin asioihin.
Puolella vastaajista oli sääntöjä ajankäytöstä verkossa tai aikarajoituksia. Rajoitusten asettaminen on sitä tärkeämpää, mitä nuorempi lapsi on kyseessä. Teini-iässä on hyvä herätellä nuorta tarkkailemaan ja hallitsemaan itsekin omaa verkon käyttöään pelkän rajoittamisen sijaan.
–Kun tullaan teini-ikään, on hyvä sopia jo etukäteen pelaamisajoista ja olla muutenkin tietoinen siitä, mitä nuori netissä tekee, Kotilainen sanoo.
EU Kids Online on noin kahdeksan vuoden välein toistuva pitkittäistutkimus, joka tehtiin kansallisesti viime vuonna 20 Euroopan maassa.