Ranskan presidentti Emmanuel Macronin maaliskuussa pitämä puhe voi olla Euroopan ydinasepelotteen kannalta merkittävin vuosikymmeniin, kirjoittavat turvallisuuspolitiikan asiantuntijat Amélie Jaques-Apke ja Lily Wojtowic War on the Rocks-sivuston tuoreessa artikkelissa. Ranska paitsi kasvattaa arsenaaliaan, on myös jatkossa valmis kutsumaan eurooppalaisia liittolaisiaan mukaan peloteharjoituksiin.
Macronin linjaamien doktriinimuutosten tavoitteena on Ranskan ydinasekyvykkyyden sulauttaminen osaksi Euroopan laajempaa turvallisuusarkkitehtuuria, tutkijat toteavat. Tavoitteen onnistuminen edellyttää kuitenkin sekä Ranskan poliittisen kentän hyväksyntää että liittolaisten sopeutuvuutta. Ranskan johtamilla puolustusaloitteilla on perinteisesti ollut tapana epäonnistua, Jacques-Apke ja Wojtowic muistuttavat.
Macronin aloitteen taustalla on Euroopan heikentynyt usko Yhdysvaltojen ydinasepelotteeseen, presidentti Donald Trumpin väläytettyä keväällä jopa Yhdysvaltojen Nato-eroa. Ranskan pelote voisi teoriassa korvata Yhdysvaltojen jättämän aukon, ja Ranska on tarjonnut eurooppalaisille liittolaisilleen mahdollisuutta liittyä tuoreeseen ydinasealoitteeseen.
Erot Naton nykyiseen ydinaselinjaan ovat kuitenkin selkeät, tutkijat muistuttavat. Ranska on Macronin mukaan valmis sijoittamaan strategisia joukkoja liittolaisten alueelle tilapäisesti, mutta ei kuitenkaan pysyvästi.
– Macron on sanonut, että Ranskan ydinasejoukkojen sijoittaminen muualle olisi väliaikaista. Todennäköisesti tässä käytettäisiin Rafale-hävittäjiä, jotka varustettaisiin ASMPA-R-risteilyohjuksin monikansallisten harjoitusten ja sijoitusten ajaksi.
Ranska pitäisi ydinaseiden kuljettamisen tiukasti ranskalaisten hävittäjien ja lentäjien käsissä.
Ranskan ydinasearsenaali on kuitenkin huomattavasti Yhdysvaltojen pelotetta pienempi, ja tämä voi tutkijakaksikon mukaan vaikeuttaa pyrkimyksiä vakuuttaa liittolaiset Macronin uuden doktriinin riittävyydestä. Ranskan ydinasepelote on alunperin suunniteltu tiukasti Ranskan omien intressien ja alueen varjelemiseksi, ei laajemman liittokunnan turvaksi.
Tutkijat muistuttavat, etteivät Macronin visiot välttämättä selviä Ranskan ensi vuonna pidettävien presidentinvaalien yli. Puolueista ainakin Kansallinen liittouma vastustaa tiukasti Ranskan ydinasepelotteen suvereniteetin heikentämistä.
– Macronin aloite tarjoaa kuitenkin jotakin, mitä yksikään muu eurooppalainen johtaja ei pysty: ydinasepelotteen, jota ei voida vetää pois Atlantin toiselle puolelle. Rafale-hävittäjien sijoittaminen Naton eurooppalaisiin jäsenmaihin vaikeuttaisi todennäköisesti Venäjän strategisia laskelmia, ohjausryhmä pakottaa Berliinin osallistumaan ydinstrategiaan suunnitteluun eikä ulkoistamaan vastuuta Washingtonille, ja kahdeksan liittolaisen sitominen virallisiin yhteistyörakenteisiin tekee sen purkamisesta poliittisesti vaikeaa sitä yritttävälle ranskalaiselle presidentille.
Ranska on aloittanut ydinaseyhteistyön rakentamisen kahdeksan maan, eli Britannian, Saksan, Puolan, Hollannin, Belgian, Kreikan, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Myös Suomen osallistumisesta aloitteeseen on keskusteltu.
– Tämä ei tietenkään korvaa Yhdysvaltojen ydinsateenvarjoa. Mutta jos tuo sateenvarjo sulkeutuu, ei Eurooppa joudu aloittamaan tyhjästä, Jacques-Apke ja Wojtowic toteavat.