Kun Venäjä ensin kiihdytti sotilaallista pullisteluaan ja hyökkäsi sitten Ukrainaan, Ranskan presidentti pyrki epätoivoisesti ylläpitämään keskusteluyhteyttä Vladimir Putinin kanssa. Hetkellä, jolloin hän olisi voinut ottaa ohjat käsiinsä Euroopan johtajana, hän teki Politico-lehden mukaan virhearvion eikä onnistunut tempaamaan poliittista aloitetta itselleen.
Samaan aikaan, kun esimerkiksi Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson asettui voimakkaasti presidentti Volodymyr Zelenskyin tueksi ja aloitti asetoimitukset Ukrainaan, Ranskan Emmanuel Macron vaati että Putinia ei saisi nöyryyttää, ja ehdotti ”turvatakuiden” antamista Venäjälle. Ukrainan hän selitti olevan ”mitä todennäköisimmin vuosikymmenien päässä” EU:n jäsenyydestä.
Sittemmin Macron on kuitenkin tehnyt täyskäännöksen. Hän on noussut yhdeksi Ukrainan näkyvimmistä tukijoista, luvannut avun jatkuvan voittoon asti ja pyrkinyt aktiivisesti edistämään maan Nato-jäsenyyttä ja asetoimituksia.
– Macron oli mieltynyt ajatukseen välittäjän roolista Putinin ja Zelenskyin välillä. Tämä johti siihen, että hän oli äärimmäisen varovainen asetoimitusten suhteen, International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon entinen johtaja ja nykyinen neuvonantaja François Heisbourg sanoo Politicolle.
Vielä vuonna 2019 Macron oli The Economist -lehden haastattelussa visioinut, kuinka Putin lopulta tajuaisi, miten paljon ”kumppanuushanke Euroopan kanssa” hyödyttäisi Venäjää. Silloin Ranskan presidentti ei vielä hahmottanut, että päähänpinttymä Ukrainan palauttamisesta Kremlin etupiiriin meni Putinin ajattelussa kaiken muun edelle.
Vuoden 2023 alussa Macron lopulta ymmärsi, että Putin johti häntä harhaan eikä ollut kiinnostunut neuvotteluista, Heisbourg toteaa.
Toukokuussa 2023 Bratislavassa Macron myönsi julkisesti, että Ranska oli ”joskus hukannut mahdollisuuksia” sivuuttaessaan keski- ja itäeurooppalaisten kumppaniensa omakohtaisiin kokemuksiin perustuneet varoitukset Venäjän raakuudesta.
Samoihin aikoihin Ranska antoi Britannialle luvan toimittaa Ukrainalle ranskalais-brittiläisiä Storm Shadow -risteilyohjuksia, mitä seurasivat ranskalaisten pitkän kantaman SCALP-EG-ohjusten toimitukset.
Tämä oli Heisbourgin mukaan ratkaiseva signaali Macronin muuttuneesta linjasta, sillä Ranska teki sen, mistä jopa Yhdysvallat oli kieltäytynyt. Tässä kuussa puheenjohtajavaltio maa ilmoitti aloittavansa neuvottelut kahdenvälisen turvallisuussopimuksen solmimisesta Ukrainan kanssa.
Professori Heisbourg muistetaan Suomessa yhtenä Nato-jäsenyytemme vaikutuksia arvioineen asiantuntijaryhmän jäsenistä. Vuonna 2016 selvityksensä jättäneeseen työryhmään kuuluivat myös Ulkopoliittisen instituutin silloinen johtaja Teija Tiilikainen, suurlähettiläs René Nyberg ja ruotsalainen veteraanidiplomaatti Mats Bergquist.
